Kyyjärven verkkolehti | joulukuu 2008
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn English

Näytä kaikki Kuusniemen kuulumiset

Heikki Luoma

Heikki Luoma on Kyyjärvellä syntynyt kirjailija. Hän on kirjoittanut urallaan kymmeniä suosittuja romaaneja, näytelmiä, kuunnelmia ja ja televisiosarjoja.

Lue esittely Wikipediassa

 Heikki Luoma / Nopola News

________________________________________

 

Yhteistyössä mukana myös - Tutustu - Klikkaa:

 

Rahanpesua Turpeisen konsernissa

18.12.2008 Heikki Luoma / Kuusniemen kuulumisia

Puheet rahojen pesusta ovat aiheuttaneet pientä sisäistä liikehdintää huoltamomagnaatti Turpeisen niin sanotussa konsernissa.

Annetaanpa Tuulian kertoa tapahtumasta omaan lämpimän humoristiseen tyyliinsä:

TUULIA:
Ai että oikein nettilehteen pitäs kirjottaa meidän firman rahanpesusta? No juu, mikäs  siinä sitten auttaa. Kaikkihan  lähti liikkeelle siitä,  kun meidän Hepa tuli yhtenä päivänä pyytään multa kahta muoviämpäriä, ja lisäks  jotain liotusainetta tai  pesupulveria.

Mä ihmettelemään että et kai sä meinaa ihan itte ruveta peseen  niitä omia haalareitas? Hepa sano siihen että eihän iskä ja Vatsukaan ikinä pese omiaan, mutta hänen tarttis nyt ruveta putsaan omia rahojaan. Hepa kun on sellanen tarkka poika, ja iskä on luvannut että se saa ittelleen joka ainoon kolikon, joka huoltoaseman pihasta tai Asennusyrityksen hallista löytyy. Ja niitä löytyy yllättävän usein, kun Valtsu tiputtelee niitä tahallaan Hepan iloksi, jos ei muutamaan päivään satu mitään asiakailta tippuneita löytyyn.  Tätähän Hepa ei tietenkään tiedä.

Hepa on joskus sanonu, että sillon kun Piiparisen moposetä  käy tankkaamassa mopediaan, niin hänellä on ihan kun tilipäivä. Nimittäin niin lahjakkaasti kuulemma varisee kolikoita kanttorin punteista, että ihme ettei oo jo pyyretty sen yhen teleoperaattorin mainokseen. Tämän keksi Valtsu, en mä, joka en edes tiedä mikä on operaattori. Separaattorin kyllä, kun oon sellasta pikkulikkana veivannu kyllästymiseen saakka.

Mä lähdin oikein pojan mukaan kattoon että missä se niitä rahojaan aikoo pestä, ja paljonko niitä sillä on. Kyllä mää hämmästyin, kun sillä oli yli puoli ämpärillistä kolikoita siellä Valtsun entisessä huoneessa, jossa se makas poikamiespäivinään. Mä olin kyllä poistanu seiniltä muutamia  renkasmainoksia,  kun ne likat oli niissä  niin vähissä kuteissa. Tais Eijakin aikanaan siinä seurusteluvaiheessa niitä vähän sensuroida, nimittäin parille likalle oli mustalla huopakynällä piirretty rintaliivit. Sen takia varmaan mustalla, kun ne oli nokialaisia.

Mutta voi hyvät ihmiset, kyllä  ne kolikot pesun tarpeessa olikin, kun Hepa oli varmaan hypistelly niitä melko paljon, ja osa oli löytyny Valtsun rasvarimontun liepeiltä. Muutamia kaljapullon korkkejakin oli joukossa, kun Hepa alotti sen keräämisen jo kolmen vanhana.

No mitäs, neuvoin Hepalle paikan missä se vois ruveta lutraan  niitä rahojaan, ja hain vielä vanhan  hammasharjankin siihen  niin kun kättä piremmäks apuvälineeksi.

Mutta ei tää vielä mitään, shou oli vasta alussa. Turpeinen ja Valtsu sattu tuleen siihen ruokailutauollaan, ja Valtsu joka on oikeee koiranleuka, sano Pee Aalle että pitsäsköhän sunkin välillä pestä niitä miljoonias?  Turpeinen siihen, että ähähäläs nyt Valtsu ihan mahrottomia pojan kuullen. MuttaValtsu vaan jatko sanomalla, että melkein kaikki äkkirikastuneet nykysin harrastaa sellasta, että se on jo melkeen kun laillista.

Turpeinen rupes ottaan todesta korjaamovastaavan neuvoja,  ja myönsi että sitähän mää oon monesti miättiny, että miten ne sen oikein tekee?  Että onks ne kehittäny siihen  jokun kuivapesusyteemin  niin kun esimerkiks tohon autonpenkkien pesuun? Että ainakin nää Euroopan setelit on niin lirua paperia, että hiutuu käytössä kun entisen Forssan poijaan housunpersus, jonka  läpitte näki kuulemma kepeesti lukee vaikka sanomalehtee.

Mää näin että Valtsu  tökki salaa Hepaa jalallaan ja Hepan olkapäät rupes hytkyyn siihen malliin että mää tiesin että nyt vasta jutut paraneekin. Hepa sanoki sitten, että eiks ookki Valtsu sellaseen  keksitty oma pesukone, jossa on eri ohjelmat kolikkopesuun, ja  eri ohjelmat setelien pesuun? Valtsu vakuutti että nehän keksi sellasen jo kolkytluvulla Ameriikassa, jossa Mahvian miehet  peseskeli  niissä taalojaan  mennen tullen.

No sielläpä tiätysti, tuumas siihen Turpeinen,  ja rupes kyhnyttään kuantaloonsa lakin alla siihen malliin että mää tiesin  että kohta siltä pasahtaa joku kuolematon ajatus. Ja pasahti kanssa. Turpeinen nimittäin sano, että sähän voist Hepa vähän kattella siältä Netin osto ja myyntipörssistä sillä silmällä, että löytyskö jostain erullisesti  sellasta vähän käytettyä  amerikkalaista masiinaa.

Hepa lupas tietysti, ja siinä ne sitten kykki Valtsun kanssa rinnatusten ämpärien vierellä rahoja pesemässä. Turpeinen iski mulle silmää ja sano ihan  totisena, että hän taitaa tästä lähtee pankkiin ja nostaa käteistä muutaman kymppitonnin, että päästään testaan sitä pesukonetta heti kun sellanen löytyy.  Hepa ja Valtsu oli tukehtua pidäteltyyn hihitykseensä.

Mutta sitähän ei Turpeinen huomannu vaan  sano mulle, että ei hän kumminkaan ikinä tee mitään kovin hätästä ostopäätöstä, että meneppä äitee ja kokeileppa pesasta ne Hepan seuraavat viikkorahat hianopesuohjelmalla, ja Valtsun seuraavan tilin joka on pikkusen isompi ylitöitten jälkeen, vois pesasta sillä kirjopesuohjelmalla, kun Valtsun toimenkuvaki on niin kirjava.

Sanon tässä vaan  kaikella luottamuksella, jos ette huutele, että Turpeinen maksaa Valtsun ylityöt pimeenä, kun Eija tienaa nykyään niin hyvin yksityisvastaanotollaan ja verottaja meinaa ryöstää niiltä melkeen puolet tuloista.  Luotan siihen, että ette tosiaan huutele tästä edes veroherrojen serkun kummin kaimoille tai niiren naapureille.

Valtsu pomppas siitä seisomaan ja sano, että nyt pasahti kerran hänellekin oikein kuninkasajatus! Johon Hepa kiljaisi että niin hällekki. Ne sanokin siten melkein yhteen ääneen, että me avataankin  huoltiksen yhteyteen sellanen rahanpesupalvelu!

Mää sanoin että nyt pojat järki käteen, että taitaa karata kohta mopo käsistä kun Piipariselta halkoliiterissä. Mutta turhaan mä varottelin, sillä Turpeinen itte yhty kuoroon ja sanoi, että nythän me miehet lopulta keksittiin meirän äiteellekin ihan oma homma, kun sillä tulee aika pitkäksi paarin puolella, ja naisväjeltä noi pesuhommat onnistuu vallan luantojaan. Että ostaa päräytetään  kirpparilta enshätään vanha pyykkilauta ja puinen  pesupalju, ja palvelupiste avataan tohon Kuusjoen  sillan  pieleen, ettei tartte kalliista vesijohtovetestä maksaa.

Valtsu höysti  siihen,  että jos homma alkaa lyödä leiville, niin heidän Eijakin voi iltatöinään käydä auttelemassa, että saa heitinkin perhe vähän suolaa leivän päälle. Hepa kimitti, että kattokaa pojat kun äiskän naama rupes punottaan pelkästä innosta! Ja sitten poika päästi suustaan jotain sellasta, että mä rupesin tosissani miettiin onko Turpeinen ja Valtsu ollenkaan sille sopivaa seuraa:

Hepa nimittäin sano, että tehdään tien varteen sellanen iso mainos, jossa Eija-täti seisoo bikinit päällä sen pyykkilaudan vierssä, kun se on sellanen tissimissi että Nokian likatki jää kirkkaasti kakkoseksi!

Sillon mun mittani tuli täyteen, ja mä sanoin että nyt menee mohdottomuuksiin, ja  tosta hyvästä jäätte joka jätkä ilman ruokaa iltapäivällä. Tollasta ei mun poikani omasta päästään keksis, että saisitte vähän ajatella että mitä sen aikana puhutte!

Mä sanoin vielä etten olis ikinä uskonu että miehet on noin tyhmiä! Ei meillä kukaan kummiskaan alkas rahojaan pesettää, ja luuletteks te tosiaan että mää päivät pitkä pyörittelen baarissa vaan paukaloitani. Sanon senkin kun vauhtiin pääsin, että firman liikevaihrosta mun baarin osuus on 75 prosenttia, että laskekaa siittä kannattaako paljon leukoja louskuttaa!

Pojat meniki totiseks oikein porukalla, ja Turpeinen katto mua huolestuneene ja sano että ei sunkaa meirän äitee oo huumorintajuunsa vallan menettäny?

Sillon mä onneton vasta älysin, että ne jätkät  oli vädättäny mua porukalla! Että koko juttu oli miesväen vedätystä Hepan kolikkopesusta lähtien.  Tämän kun tajusin, niin suutun ihan oikeesti, nimittäin  ittelleni, että kyllä ihminen  on  tyhmä!

Mutta mikäs siinä enää autto muu kun näytellä vaan että mä olin vihanen  niille, enkä päästänyt niitä paariin koko loppupäivänä.

No, kyllä mä nyt voin jo sanoo, että tää juttu oli mulle terveellinen opetus. Ja se opetus kuuluu, että se joka pitää toisia tyhminä, on usein itte melko helposti narattavissa. Mutta totuuren nimessä mun täytyy tunnustaa, etten mää sitä rahanpesun jujua ymmärrä vieläkään. Mun tarttee kautta rantain kysellä sitä Eijalta, joka kaikki tietää.

Että tällanen  juttu se rahanpesurähinä oli, ihan meillä noi teemat nourattelee suuren maailman muotivirtauksia.