Kyyjärven verkkolehti | helmikuu 2009
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn English

Veera ja Oskari palaavat Kuusniemelle

Rakkaat kuusniemeläiset! Muutaman vuoden poissaolon jälkeen olemme palanneet, Kuusniemelle, ja jatkamme Fräntilän Maatilamatkailun toimintaa.


Omat koirat purivatTemppu ja miten se tehdään

Näytä kaikki Kuusniemen kuulumiset

Heikki Luoma

Heikki Luoma on Kyyjärvellä syntynyt kirjailija. Hän on kirjoittanut urallaan kymmeniä suosittuja romaaneja, näytelmiä, kuunnelmia ja ja televisiosarjoja.

Lue esittely Wikipediassa

 Heikki Luoma / Nopola News

________________________________________

 

Yhteistyössä mukana myös - Tutustu - Klikkaa:

 

Piiparinen lähdössä Kuusniemeltä?

22.2.2009 Heikki Luoma / Kuusniemen kuulumiset

Toimitukseen kantautui yllättävä tieto, että musiikkineuvos, di. cant. Ilmari Piiparinen olisi varsin lyhyellä varoitusajalla lähdössä Kuusniemeltä.

Lähdesuojaan vedoten emme paljasta nimettömän kirjeen lähettäjää. 

Tieto hätkähdytti sen verran, että syöksyimme suin päin kulkuneuvomme  selkään ja ajoimme kysymään asiaa nerolta  itseltään. Varmimminhan Piiparisen löytää kirkosta minä vuorokauden aikana tahansa, ja lähellä se oli nytkin. Nimittäin kirkon parkkialueelle saavuttuamme pääportista karautti ulos tuttu yhdistelmä: Kypäräpäinen kanttori tukka putkella, mopedi, hanurilaatikko… ei, kaksi hanurilaatikkoa päälletysten naruilla yhteen sidottuina. Kokonaisuuteen kuuluva oranssi huomioviiri räpätti tutusti  ohuen varren päässä.

Nostimme kätemme x – asentoon, johon Piiparinen ei reagoinut muuten kuin vääntämällä kaasun auki. Sininen savuhäntä loittoni kohti Teiskontietä. Hetkeäkään hukkaamatta lähdimme takaa-ajoon. Olisi todella noloa, jos paikkakunnan musiikkielämän sielu pääsisi lähtemään pitäjästä ilman lähtöhaastattelua.

Ei tietenkään mennyt kauaakaan kun Piiparinen huomasi että häntä seurattiin. Oikean käden kyynärpää painui jyrkästi alas, ja kanttori kumartui jyrkkään etunojaan. Huomasimme että hän yritti karistaa meidät kannoiltaan kääntymällä Jortikan kaupan kohdalla jyrkästi oikealle. Kun suoriuduimme kuolemankurvia muistuttavasta käännöksestä totesimme, että savuhäntä oli jo kääntymässä seuraavasta risteyksestä Kanttorintielle. Ehdimme jo epäillä, että mopedia olisi ehkä jopa viritetty Turpeisen Asennusyrityksessä. Kuitenkin välimatka lyheni, mutta niinpä olimme jo perillä. Liiteri nielaisi Piiparisen mopedeineen. Mieleen tuli väistämättä telkkä, joka lentää täydellä vauhdilla pesäpönttönsä aukosta sisään.

Liiterissä oli hämärää, mutta näimme että tämä telkkä  oli jo kuoriutumassa… anteeksi suoriutumassa sortuneen klapipinon alta. 

PIIPARINEN
Tekö se olittekin! Luojad  khiitosh! Luulin että se oli joku diistä!

TOIMITTAJA
Niistä… aivan! Kävikö pahasti?

PIIPARINEN
Luultavasti… ta… tai siis luultavasti ei! Sitä paisti… sitä paitsi mobedidi on tottunut tällaiseen.

TOIMITTAJA
Onko teillä nuha?

PIIPARINEN
Ei, mutta onko teillä kelloa?

TOIMITTAJA
Kännykässäni on.

PIIPARINEN
Paljonko?

TOIMITTAJA
Se  on… hetkinen, lasit… se on 17.59

PIIPARINEN
Luojadi! Liiad byöhäistä!

TOIMITTAJA
Mikä? Miksi?

Piiparinen  ei vastannut vaan otti kypäränsä pois ja kuivasi jaloa otsaansa pikkutakin kiiltävällä hihalla. Sen jälkeen hän katsoi meitä tavattoman alentuvasti.

PIIPARINEN
Se on yksityisasia!

TOIMITTAJA
Vai niin. Meille tuli tieto, että olette lähdössä Kuusniemeltä. Ei kai se ole totta?

PIIPARINEN
Kyllä… kuka teille jo ehti kertoa?

TOIMITTAJA
Valitettavasti emme voi paljastaa.

PIPARINEN
Kertoiko se paljastamaton lähde bihin eks… siis ex aktisti ottaen olen lähdössä?

TOIMITTAJA
Ei, sitä Vio… violetinvärinen teksti ei kertonut.

Piiparinen painoi kypärän rintaansa  vasten, otti kasvoilleen dramaattisimman kärsivän taiteilijan ilmeensä, ja lausui peruuttamattoman tuntuisesti:

PIIPARINEN
Binä oled lähdössä Kyyjärvelle! Binut on kutsuttu sidde!

TOIMITTAJA
Kyllä teissä taitaa sittenkin olla nuha.

PIIPARINEN
Ei ole, saatoin ehkä kylläkin kolhia dedäni johodkin. Mutta jos se teitä häiritsee, niin yritän vaikka kipujeni hinnalla artikuloida selvemmin.

TOIMITTAJA
Kiitos!  Siis teidät on kutsuttu kanttoriksi?

PIIPARINEN
Ei, vaan kanttori-na! 

TOIMITTAJA
Eli siis…

PIIPARINEN
Kyllä, kanttorina, dir. cant. musiikkineuvoksena, säveltäjänä, ym., ym. Jonkinlaisena toimittajana tietänette, että meitä kannuksensa ansainneita muusikoita kutsutaan,  mutta deby… diletanttitason taiteilijat joutuvat itse hakeutumaan.

TOIMITTAJA
Ymmärän. Ja perhe tietenkin lähtee mukaan?

PIIPARINEN
Ei tietenkään, minähän menen sinne mopedillani.

TOIMITTAJA
Vai niin, mutta  tämä on joka tapauksessa paha isku lehtemme lukijoille.

PIIPARINEN
Miten teidän julkaisunne tähän kuuluu?

TOIMITTAJA
Jostakinhan  meidän täytyy kirjoittaa, ja te olette ollut erittäin antoisa kohde.

PIIPARINEN
Anteeksi, mutta aikooko lehtenne vaieta minut jatkossa kuoliaaksi vain sen vuoksi, että käyn ystävyyskunnassamme? Onko Hakkarainen mahdollisesti ostanut lehden osake-enemmistön?

TOIMITTAJA
Ahaa, te siis vain käytte Kyyjärvellä! Olipa helpotus!

PIIPARINEN
Vain käytte!  Sanoitteko tosiaan että vain käytte Kyyjärvellä?

TOIMITTAJA
Kyllä…

PIIPARINEN
Jos merkittävä vierailuni on teille pelkkä vain, niin kiitos, ja näkemiin! Ja tämä tarkoittaa eksaktisti sitä, että minä jään tänne liiteriin, mutta te lähdette.

TOIMITTAJA
Ymmärsin, mutta vielä yksi kysymys.  Mainitsitte äsken että oli jo liian myöhäistä. Voisitteko kertoa mihin?

PIIPARINEN
En… ja sitä paitsi muistin juuri että minulla on pieneen korjailuun tarkoitettu sarja täällä jossakin, ja koska minä en ole sitä löytänyt, niin ei ilmeisesti Helläkään. Ja nyt voinette sulkea oven mennessänne, kiitos!

Olimme jo menossa, mutta pakko oli tehdä vielä yksi kysymys:

TOIMITTAJA
Anteeksi, mutta milloin konsertoitte Kyyjärvellä?

PIIPARINEN
Heti kun olen saapunut sinne, ja sitten ehkä tunnin välein.

TOIMITTAJA
Ymmärrän. Voinko jo ilmoittaa lukijoillemme tarkan päivämäärän?

PIIIPARINEN
Aivan sama, mutta maan valtameedioissa kyllä kerrotaan että se on neljäs neljättä! 

Kanttori näytti unohtavan meidät saman tien. Sulkiessamme oven hän näytti miettivän ankarasti jotakin.