Vetoomus Kuusniemen naisille

Toimituksellemme tuli julkaistavaksi kannanotto, joka liittyy Suvin Pohdon eroilmoituksen aiheuttamaan kuohuntaan kunnassamme.

”Suvin ilmotus aikeestaan ottaa pitkät kunnanjohtajan virasta oli hirvee järkytys meille Kuusnimen naisille.  Ja kaikki se mitä siitä ilmotuksesta seuras! Ihan kun kaikki hel… tota kaikki pahat voimat olis päässy valloilleen. Sitä riekkumista lehtien palstoilla ja kaikissa mahrollisissa tilanteissa! Mutta  julkisuudessa vaan yksi ääni nousi puolustaan Suvia, eli toi entinen kunnanlääkäri Voivalin. Suut jauhaa kyllä turuilla ja toreilla, mutta miksei kukaan tee mitään?

Se Hakkaraisen kirjotus oli lähtölaukaus  sille kaikelle muulle, ja musta tuntuu että sitä parjauskamppanjaa johdetaan just sieltä mistä mä epäilen sitä johdettavan, eli Hakkaraisen työ- ja makuuhuoneesta.

Arvatkaas mitä tapahtu seuraavana aamuna sen lehden ilmestymisen jälkeen, siis sen jossa oli se Hakkaraisen kirjotus? Armas muijineen paukkas meidän leipomoon kengät jalassa vaikka eteisessä oli niitä sinisiä muovisuojuksia, ja kysy naama leveessä hymyssä että mitä kuuluu, ja hyvää huomenta, ja laitetaan kymmenen kappaletta niitä Jortikan rouvan   paljon kehuttuja munkkeja! Mulla sattu oleen just sillä hetkellä munkkitaikinapallo kädessä ja kun mulla kiehahtaa niin sillon kiehahtaa, ja ilman yhtään ajatusta mä viritin sen raakamunkin kohti ovensuuta jossa tää pariskunta seiso. Late väitti mun vielä huutaneen että täältä pesee, muta sitä mä en kyllä itte muista. Jotenkin mä näin yhdellä kertaa kaikki mitä siinä tapahtu. Munkkitaikina läsähti keskelle Hakkaraisen naamaa, ja samaan aikaan koko meidän henkilökunta sananmukasesti lysähti kasaan, siis hirveestä naurureaktiosta johtuen.  Armas Hakkarainen huoju takaperin  vähän matkaa samalla kun kaapi taikinaa naamaltaan. Viola piteli hatustaan ja kättään suun edessä, kun sekään ei voinu mitään naurukouristuksille.  Mä olin kai Hakkaraisen lisäks ainoo ketä ei naurattanu yhtään, kun siinä samassa hetkessä tajusin että nyt karkas Jortikan Paukulta mopo käsistä kun Piipariselta.

Mutta ette ikinä arvaa miten Armas reakoi tilanteeseen! Se imas pari kertaa taikinaista sormeaan ja viritti naamalleen oikeen amerikkalaisen poliitikkohymyn ja sano että erinomaista taikinaa, mutta ottaisin mieluummin paistettuna kiitos!

Se tarkotti varmaan ottaa tilanteen sillä hallintaansa oikean poliitikon tapaan mikä ei häkelly mistään, mutta se jysähti kun uus pommi henkilökunnan huumorintajuun. Mirjami katos jonnekin pöydän taakse ja Late taipu kaksikerron ja mylvi naurusta samalla kun piteli mahaansa. Meitin kaks harjottelijaa, likka ja poika, joutuvat ottaan tosistaan tukee että kestivät pystyssä. Tätä uutta naurumyrskyä ei Hakkarainen enää kestäny vaan karjas naama maksanvärisenä että: ”Tämä ei jää tähän!” Viola katto sen jälkeen ja kysy että no ostetaanko niitä munkkeja vai ei?

Mä kai olin sen verran pelästyny, että sieppasin hyllystä kymmenen munkin pussin ja kiikutin Violalle ja taisin sanoo että olkaa hyvä, tutustumistarjous, ei maksa mitään! Viola sano siihen että tää nyt on vähintä mitä voitte tehdä, ja että ovathan munkit varmasti tuoreita eikä mitään Turpeisen baarin hyllyssä korppuuntuneita  hevosenpullia? Mä olin jo sen verran saanu henkee takasin ja heitin että tuoreita on, mutta ei ihan niin tuoreita kun toi ensimmäinen.  Violan suu meni suppuun ja se käänty pois mutisten jotain jonkun menneisyyrestä.

Se nyt vaan on näköjään niin, että on ihmisiä jotka eivät ikinä unohda mitään, mutta eivät uuttakaan opi.

Että semmonen tapaus, saa nähdä mitä siittä seuraa ja tuleeko peräti haaste käräjiin. Late rauhotteli mua illalla ja sano että on se vaan melkonen munkkilinko tää meirän äiti, ja että jos sakkoja sun muuta tulee niin ne maksetaan ilolla, oli se sen arvosta.

No, mä poikkesin nyt vähän aiheesta tapani mukaan, ja menen nyt varsinaiseen asiaani: Mä vetoon kaikkiin Kuusniemen naisiin, että ne allekirjottas Suville annettavan vetoomuksen, jossa me pyydetään sitä perumaan lähtönsä kunnanjohtajan pallilta. Nimittäin se olis katastrofi ja Kuusniemen loppu, ja samassa rytäkässä menis hukkaan kaikki se mitä Suvin työ ja esimerkki on saanu täällä aikaan. Periksi antamisesta saattas seurata sellanen ketjureaktio, että monet muutkin naiset heittäs hantuukin kehään.

Aatelkaa nyt millanen miesten hallitsema pitäjä tää Kuusniemi oli aikasemmin. Ei yhtään naista missään merkittävässä asemassa, ja nyt meitä on vaikka missä: kunnanlääkärinä, kunnanjohtajana, kanttorina,  kunnanhallituksen puheenjohtajana, kirkkovaltuuston peejiinä, opettajina, koditoriamestarina, muutamia mainitakseni.  Mä en väitä, etteikö täällä olis hyviä miehiäkin puolustamassa pehmeitä arvoja, mutta kyllä se niin on että naiset tään maailman loppujen lopuksi pystyssä pitää. En esimerkiks tiedä yhtään sotaa, jonka joku nainen olis alottanu, niin että paljon hävitystä menee miesten piikkiin. Kai se johtaa niinkin kaukaa kun kivikaurelta, kun miesten piti aina olla joku nuija kourassa puolustamassa reviiriään, ja naiset ootti luolassa pentujen kanssa syrän solmussa että tuleeko mies takasin ja kuka mies.

Mä en oo mikään feministi ja miehistä oon aina tykänny ja tullu hyvin toimeen niitten kanssa. Miehiä on monenlaisia, ihan niin kun meitä naisiaki on moneen lähtöön.

Mä pyydän nyt Suvia miettiin kaikessa rauhassa, minkälaiset uhkakuvat roikkuu synkistämässä Kuusniemen taivasta. Se kamala lentokenttähanke  lähtee taatusti eteneen, samoin se älytön itärahoilla rakennettava suurkylpylä, eikä se Ekokompostorin atomijätesuunnitelmakaan oo poissa laskuista. Jos Hakkarainen ja Kiiski hengenheimolaisineen pääsee valtaan, niin sen jälkeen saa sanoa että hyvästi rakas Kuusniemi! Siis sellainen Kuusniemi, joka on maailman paras paikka elää ja kasvattaa lapsista kunnon ihmisiä.

Tuulian baarissa on nyt sellanen vetoomuslista, johon voi käyrä kirjottamassa nimensä jokainen, myös miespuolinen henkilö, jolla vain kynä kädessä kestää ja osaa nimensä jukertaa. Ala- tai yläikärajaa ei ole, kun tää koskee meitä kaikkia kuusniemeläisiä. Se nimilista, tai listat, vierään sitten parin viikon päästä Suville oikein porukalla, ja arvatkaas kuka haluaa välttämättä olla sen kukkahattulähetystön äänitorvena? Valma Voivalin, joka on luvannu vierä Armas Hakkaraiselle hamekankaan. Ettei olis jo vienykkin.

Tsempataan, siskot, ja näytetään kaikille sikaniskoille ettei Kuusniemen naisille kukkoilla!

Näitä piirteli Paula Jortikka
Syntisten erustaja kirkkovaltuustossa.