Kaunopuheisuutta valtuustosalissa

Kyyjärven matkaltaan kotiutunut Piiparinen pisti tuulemaan ystävyyskunta-asiassa.

Erittäin energisenä Keski-Suomen matkaltaan palannut kuuluisuus Ilmari Piiparinen käytti eilisessä valtuuston kokouksessa mieliinpainuvan puheenvuoron, jonka julkaisemme tässä sanasta sanaan sellaisenaan. Puhe välihuutoineen on kuultavissa myös tallenteena Kuusniemen kirjaston AV-huoneessa, mutta runsaan mielenkiinnon vuoksi  kannattaa tehdä varaus etukäteen.

Näin linjasi Ilmari Piiparinen sanottavansa, valitamme salissa esiintyvää häirintää:
Lainaus alkaa:

PIIPARINEN: Arvoisat  vara… siis arvoisat päävaltuutetut, herra valtuuston puheenjohtaja Turpeinen! Kuten tunnettua on, vieraili puheenjohtajamme Kyyjärvellä jo ennen minua, muistaakseni noin kaksi vuotta sitten. Jo tuolloin hän esitti ajatuksen, että tuo kaukainen ja eksoottinen maaseutukunta tulisi valita ystävyyskunnaksemme. Hakkarainen… anteeksi, nyt hörppäsin… tarkoitan harppasin yli muutaman rivin.  Siis Turpeinen esitti edellä mainitun ajatuksen, jota allekirjoittanut ja muutama muu täysipäinen… siis täysivaltainen valtuustomme jäsen kannatti lämpimästi. Sen sijaan nimeltä mainitsematon Armas Hakkarainen kiirehti vesittämään hyvän ajatuksen tuomalla esiin pinon kestämättömiä vasta-argumentteja…

VÄLIHUUTO: Puheenjohtaja, vastalause! Täällä esitetään väärää tietoa kurkun täydeltä!

TURPEINEN: Piiparinen saa jatkaa!

PIIPARINEN: Kiitos! Toisiko joku jotain kurkunkostuketta, vilustuin nimittäin  tilapäisesti kolme viikkoa kestäneen matkani aikana, jonka taloudellisista syistä suoritin mopedillani… Kiitos, mutta ei vettä kiitos, olen jotenkin yliherkkä vedelle etenkin aamuisin ja myös iltaisin, ehkä tämä tästä taittuu. Niin, mainitun alloitteen etenemisestä tuli varsinainen hämäläisen hitauden ylistyslaulu eli oodi, käyttääkseni musiikillista ilmaisua. Kohta kaksi vuotta on jahnattu ja jaariteltu sekä valttuutetujen että han… kunnanhallituksen tahoilla. Heti kotiuduttuani ja annettuani matkaselvityksen vaimolleni Hellälle, ja selvittyäni sen aiheuttamasta matkaväsymyksestä,  ryhdyin ponteviin toimenpiteisiin. Meillä oli erittäin hedelmäinen… siis hedelmällinen palaveri Turpeisen kabinetissa minun, Virpi Hakkaraisen ja Turpeisen kesken. Jatkot pidettiin samassa paikassa, mutta se ei kuulu tähän, etenkään kun Juurikkala tuli iltayöstä möykkäämään sivistymättömästi ikkunan taa ja väitti minulla ja neiti Hakkaraisella olevan jotain… jotain säpinää keskenämme. Voitteko kuvitella?

VÄLIHUUTO: Emme!

TURPEINEN:  Varavaltuutettu Hakkarainen hiljaa!

VÄLIHUUTO: Ja minähän huudan Kuusniemellä vaikka…

TURPEINEN: Vaikka kohta, mutta et valtuustosalissa! Piiparinen, oleppa hyvä!

PIIPARINEN:  Hallituksen puheenjohtaja, siis neiti Hakkarainen, kannatti lämpimästi ajatustani, etenkin kun kerroin hänelle mainitun kunnan koohoon peejiin terveiset, ja ilmoituksen, että kunnan terävin kärki tekisi mieluusti vastavierailun kuntaamme. 

VÄLIHUUTO:  Kannatetaan!

PIIPARINEN: Kiitos! Saankin nyt mainita, että Virpi, siis neiti Hakkarainen lupasi tuoda kunnanhallituksen valmiin esityksen valtuuston seuraavan kokouksen käsiteltäväksi. Esitys kuuluu lyhykäisyydessään seuraavasti…

VÄLIHUUTO: Vastalause, täällä mennään asioiden edelle kuin Neuvostoliiton viisivuotis suunnitelmassa!

PIIPARINEN: Suosittelen herra Hakkaraiselle tutustumista maailmanpolitiikan lähihistoriaan! Esitys siis kuluu lyhykäisyydessään seuraavasti, minkä toistan koohoon puheenjohtajan suosiollisella luvalla: Kunnanhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Kyyjärven  Kuusniemen  viralliseksi ystävvyskunnaksi.

VÄLIHUUTO: Bravoo!

VÄLIHUUTO: Mitä se Jortikkakin täällä huutelee vierailla kielillä, vaikka jäi peruskoulussa luokalle kaksi eri kertaa!

VÄLIHUUTO: Seov vale, Hillevi sitä vaati että mä saisin paremman numeron laskennossa!

VÄLIHUUTO: Entinen kauppias Jortikka on entinen kauppias sen takia, ettei osannut laskea edes sitä  kauanko aikaa menee kahden pysäkin välillä. Kun kauppian Jortikka oli vasta tulossa, niin asiakkaat olivat jo menossa, hahhah!

VÄLIHUUTO:  Armas Hakkarainen tuskin osaa laskea  edes sitä montako kertaa muija on ollu naimisissa!

TURPEINEN: Pysytäänpä  asiassa. Piiparinen jatkakoon, mutta ei enää pitkään.

PIIPARINEN: Kiitos! Olen juuri tulossa loppuhuipennukseen. Minä rohkenen toivoa, että tämä ikuisuuskysymys saa lopulta päätöksensä, eikä meidän tarvitse järjestää asiasta äänestystä kuntalaisten keskuudessa.  Anteeksi, mutta minun on nyt välttämättä piipahdettava Turpeisen huoltoasemalla katsomassa että mopedini on tallessa. Kiitän valtuutettuja mielenkiinnosta!

Tässä koko juttu. Kannatuksen laajuudesta ja vastarinnan vähäisyydestä päätellen ystävyyskunta-aisiasta tulee nyt vihdoinkin viralisesti totta. Samaa toivoi myös kunnanjohtajamme Suvi Pohto, jonka kotisivuilta on luettavissa aiheeseen liittyvä kannanotto.