Kylmälehdon kynästä

Omasta vapaasta tahdostani vaadin oikaisua parissa kolmessa asiassa, joista tämä julkaisu on vastuussa,

ja jotka asiat kohdistuvat allekirjoittaneen egoon eli persoonaan aina kolmanteen ja neljänteen polveen.

Asia numero yksi: Minulla ei ole mitään korrelaattiota Turpeisen pajatson katoamisen kanssa. Se, että satuin olemaan viimeinen asiakas ennen mainittua anastusyötä, ei todista mitään. Ei kai sitä ole missään laissa kielletty? Sitä paitsi minä en tehnyt ulko-oven lukolle juuri mitään, enkä edes tunne mainittua salpamekanismia, jonka saa toimintakyvyttömäksi esimerkiksi sinitarralla.

Asia numero kaksi: Kieltämättä selkäni rouhaantui yksityisestä syystä mainittuna yönä, mutta on lääketieteellisesti irrelevantti väite, että olisin kantanut yksin jotain liian painavaa. Selkäni yksinkertaisesti naksahti avatessani pakastelokeron kantta. Se on täysin mahdollista, jos pakastimen kannella sattuu olemaan jotain ylimääräistä painavaa.

Asia numero kolme: Minä en ole kirjoilla Hattelmalassa, korjaan Hämeenlinnassa, kuten tämä kyseessä oleva julkaisu viime numerossaan väitti. Ja sitä paitsi, monellako kuntalaisella on näyttää terveen paperit omasta mielentilastaan, minä vain kysyn? Ei Turpeisen muijalla ainakaan, vaikka kirjoitti niin hävyttömästi aiheesta. Harkitsen jatkotoimenpiteitä.

Asia numero neljä: Rovasti Pohto jätti taannoisessa ontuvassa historiantulkinnassaan mainitsematta, että minun esi-isäni oli se, joka 200 vuotta sitten niin sanotusti purki Kuusjoen sillan ennen vainolaisten tuloa. Räjähdykseen hän ei tarvinnut kilogrammaakaan Ruotsin Kruunun ruutia, vaan mainitut tynnyrit olivat lainatut venäläisten välivarastosta. Se, että räjähde karkasi esi-isäni käsistä niin sanotusti ennen aikojaan, ei tietenkään ollut hänen vikansa. Joku tohelo venäläisten ratsulähetti pudotti ladatun piippunsa esi-isäni veneeseen, juuri kun se oli ruutilastissa lipumassa sillan alle.

Sanalla sanoen: harrastelijoiden ei pitäisi kirjoitella asioista joista eivät mitään tiedä.

Tulkoon tässä pöytäkirjan ulkopuolella mainituksi, että esi-isäni oli ehkä ensimmäinen ihminen maailmassa, joka lensi omin avuin, eli siis Kuusjoen sillalta nykyiseen Pappilanniemeen, josta pappilan sisäkkö hänet korjasi talteen, ollen mainittu fröken myöhemmin iso-iso-isoäitini äiti, kuten olen kirkonkirjoja tutkiessani kiistattomasti todennut.

Rovasti Pohto puhui hankittujen ominaisuuksien periytymättömyydestä. Siitä olen ihme kyllä samaa mieltä. Esi-isäni ilmalennon jälkeinen sekavuustila ei kestänyt kolmeakaan kuukautta, minä aikana hän toki ehti mennä naimisiin mainitun sisäkön kanssa. Se väite, että sukumme geeneihin olisi ilmalennosta johtuen periytynyt jotain ylimääräistä hiivaa, on täysin kestämätön.

Mitä tulee siihen, että Pohto syytti Hakkaraisten esi-isää sotasaalishevosten varastamisesta, ei kuulu minulle vaan Armas Hakkaraiselle, yhtä vähän kuin minulla ja Hakkaraisella olisi mitään korrelaattiota Turpeisen pajatson katoamisen kanssa.

Ps. Avaan osaamiskeskukseni välittömästi sen jälkeen, kun ristiselkäni kunto palautuu normaaliksi. Ilmoittelen asiakaskunnalleni hyvissä ajoin.

Varma Gaabriel Kylmälehto
Osaamiskeskuksen joht., geodeetti ja ylipanostaja.