Umpirakastunut mies!

Liikemies V.G. Kylmälehto ja konditoriamestari M. Kuosmanen tulevat lähipäivinä julkaisemaan kihlauksensa!

Kuten julkaisussamme on jo aiemmin kerrottu, sai neiti Kuosmasen Kuusniemelle muutto paikkakuntamme melkoisen hämmingin valtaan. Sitkeät huhut väittivät tuon kyyjärveläisneidon, entisen Keski-Suomen juhannustytön, tulleen Kuusniemelle P.A. Turpeisen vuoksi, johon hänen sanottiin tutustuneen Turpeisen kuntavierailujen aikana. Huhuissa lienee sen verran totuudentynkää, että Turpeinen todella sai ystävyyskunnastamme hempeitä kortteja ja jopa valokuvia, jotka Tuulia huolellisesti tuhosi polttamalla. Nyttemmin on selvinnyt, että Turpeinen saa ihailijapostia lähes päivittäin ympäri Suomenmaan, ja Tuulia on sopeutunut tilanteeseen. Tuulia on todennut, että minkä sille voi, että mieheksi on osunut niin rikas ja rakastettava nallekarhu, että tietynikäiset naiset villiintyvät vallan, ja kun eivät muuta voi niin lähettelevät ihailijapostia kuin viisitoistakesäiset likanhupakot.

Kun mille tahansa maalaispaikkakunnalle muuttaa pysyvästi vapaa  ja fiksu naimaikäinen mies tai nainen, niin säpinäähän siinä syntyy väkisin, ja juorumyllyt alkavat jauhaa täydellä teholla. Turpeisen baarin tapainen pienoisparlamentti panee parastaan, ja maalailee tulevaisuuden visioita muukalaisen pään tai sydämen menoksi. Näin siis kävi myös Mirjamin tullessa pitäjäämme.

Turpeisen vuoksi tänne muuttaminen osoittautui ankaksi, samoin se, että ylikonstaapeli Juurikkalan luultiin ihastuneet sirkeään konditoriamestariin. Juurikkalan kohdalla hämäsi se, että Mirjami alkoi saada muhkeita kukkalähetyksiä, joiden lähettäjänä oli nimimerkki ”Sheriffi.”

Neiti Kuosmanen lienee jo alun pitäen ollut selvillä,  kuka oli todellinen lähettäjä.

Kun sitten monissa eri yhteyksissä paljastui, että Varma Gaabriel oli aloittanut sitkeän piirityksen Mirjamin sydämen valloittamiseksi, se herätti lähinnä suurta huvittuneisuutta ja jopa lievää sääliä kuntalaisten keskuudessa. Suhdehan oli jokaisen mielestä kerta kaikkiaan mahdoton!

Mutta sitten tuli tuo suuri tonttikauppa, joka teki Kylmälehdosta Kuusniemen toiseksi rikkaimman miehen. Mikä sinänsä aiheutti suurta mielipahaa. Monen mielestä oli jo valmiiksi kohtuutonta, että patatyhmästä Turpeisesta oli paisunut ökyrikas,  mutta että täysin syyntakeeton Kylmälehtokin sai sellaiset rahat, ja tulee saamaan myös osaamiskeskukselleen  hyvät toimitilat tulevasta kauppakeskuksesta. (Mitä sitten siellä osanneekaan, toim. huom.) Armas Hakkaraisen mielestä kunnan kaksi suurinta veronmaksajaa olivat samalla kunnan kaksi tyhmintä miestä, ja vieläpä samassa järjestyksessä.

Lehdessämme julkaistu Kylmälehdon ilmoitus oli vasta alkusoittoa. Muistin virkistämiseksi julkaisemme sen tässä yhteydessä uudestaan:

”Mirjami Kuosmaselle, sydämmeni valitulle: Tämä on kosinta. Sain tontistani niin paljon rahaa, että olen käsittääkseni Kuusniemen toiseksi rikkain mies. Muutamme yhdessä Jortikan yläkertaan siksi ajaksi, että Sinulle rakennuttamani Satulinna valmistuu Kuusjärven äyräälle. Vastaus tl:n konttoriin viikon aikana.
Teitä palvoen ja odotuksen öitä valvoen:
Varma Gaabriel Kylmälehto, liikemies Kuusniemeltä.”

Vastausta ei kuulunut ainakaan lehtemme konttoriin. Mutta viime viikolla alkoi tapahtua!  Lähelle Pyrinnön lavaa, luonnonkauniille Urmaanniemelle, vastapäätä Urmaansaarta, ilmestyi eräänä aamuna suuri metsäkone, joka parissa tunnissa raivasi  noin kolmanneshehtaarin laajuisen aukon. Arvopuut ja hakkuujäte vietiin pois saman tien, ja sen jälkeen tapahtui tontilla useita räjähdyssarjoja. Paikalle tuotiin kookas kaivinkone, joka aloitti perusmontun kaivamisen. Paikka eristettiin Juurikkalan toimesta tietyillä nauhoilla.

Millä hinnalla tuo luonnonkaunis paikka oli vaihtanut omistajaa, sen tietävät vain Turpeinen ja Kylmälehto. Hakkarainen, jonka maita kyseinen niemi alun perin oli, on luvannut tehdä Läänin Ympäristökeskukselle valituksen arvokkaan luonnonnähtävyyden tuhoamisesta. Turhaa kaikki, sillä luvat ovat asianmukaisessa kunnossa, kuten puhelimitse saimme selville.

Toimittajamme ei päässyt puoltasataa metriä likemmäs työmaata, mutta siitäkin näki hyvin mitä noin kaksi kertaa viiden metrin kokoisen mainostaulun, jossa kuva upeasta hirsilinnasta lähes Pomban ja Hyrsylän Mutkan tyyliin, ja sen alla teksti:

Tähän nousee Satulinna sydämeni valitulle!

Emme tiedä miten kaikki tapahtui, mutta eräänä iltana nähtiin neiti Kuosmasen kääntyvän iltakävelyllään Pyrinnön lavalle vievälle tielle. Työmaalta kuului kaivinkoneen ääni myöhään yöhön, mutta neitiä ei kuulunut takaisin. Sivumennen saanemme arvella, että Kylmälehdon uudessa kaupunkimaasturissa kyllä tarkenee. 

Emme saa koskaan tietää, ellei eräs kaikkitietävä taho kerro, mitä sinä iltana tapahtui kahden niin tuiki erilaisen ihmisen välillä. Kuitenkin lehtemme seuraavaan numeroon tulee Varma G. Kylmälehdon ja neiti Mirjami Kuosmasen ilmoitus kihlautumisesta.

Toimitus onnittelee jo etukäteen!