Sukututkimus Parkkosen suvusta Kyyjärveltä

Arvo Peuranen Keravalta lähetti sukututkimukseen ja sukuseuran perustamiseen liittyvän ehdotuksen.

Sain eräänä elokuun päivänä  kotiini kansalaisopiston kirjeen sukututkimuskurssin aloittamisesta opistolla. Sen enempää harkittuani ilmoittauduin kursseille 1 ja 2. Kurssille oli ilmoittautunut monia  tuntemani henkilöitä jotka olivat jo harrastaneet sukututkimusta.

Muistini mukaan kurssilla oli heti alusta välitön ja innostunut tunnelma, ja tässä tapauksessa myös opettaja sai paljon oppia kurssilaisilta.  Kun antoisa yhdessäolo loppui , heräsi ajatus oman sukumme tutkimiseen. Ensin tutkin vaimoni sukua jonka jälkeen halusin selvittää oman äitini sukua eli Parkkosten sukua. Sukua oli tutkittu jo pitkälle, mutta mielestäni sukumme eri vaiheita ei oltu  tutkittu tarpeeksi, joka toikin monilta kohdin vaikeuksia selvittää sukumme alkuperää.

Sukututkimus on osa historiantutkimusta, parhaimmillaan se on tiedettä. Se tutkii henkilöiden polveutumista, sukulaisuussuhteita ja sukulaisten elämänvaiheita. Joku toivoo löytävänsä suvustaan yhteyksiä merkkihenkilöihin ja näin ”kultaavansa sukupuutaan”. Lääketiede käyttää sukututkimusta etsiessään perityviä sairauksia ja niiden kulkua suvussa. Alkuaan Suomessa oli sukututkimus pappien lisäksi aatelien sekä muiden  merkkihenkiloiden ja vaikuttajien kiinnostuksen kohteena. 

Mikä on suku,ketkä ovat sukulaisia? Suvun määritelmästä on valinnut eri aikoina ja eri puolilla maailmaa hyvinkin erinlaisia käsityksiä. Meillä Suomessa sukulaisuus määritellään  isän ja äidin puolelta  samanarvoiseksi. Sukulaisa ovat isät, äidit, veljet ja sisaret ja tietenkin tädit, sedät, enot ja serkut. Suvun määrittely ei ole itsestään selvää, eli mikä määrittelee sukulaisuuden tai ketkä voivat kuulua sukuun.

Sukututkimustyö on parin viime vuosikymmenen aikana helpottunut monella tavalla. Mormoorikirkko pyysi aikanaan Suomen kirkon johdolta lupaa filmata seurakuntien arkistoja Lupa myönnettiin sillä ehdolla, että Valtionarkistolle luovutetaan ilmaiseksi filmien kopiot.

Tämä oli erittäin arvokas tapaus sukututkimukselle, sillä nyt voi filmiä lainata maakunta-arkistosta kirjastoihin. Tietokoneiden tullessa on koneelle tullut digiarkisto jossa kirkonkirjat ovat alkuperäisessä muodossa, Maakunta-arkistot  ja Suomen Kansallisarkisto ovat hyviä tietolähteitä, jotka ovat käytettävissä tietyin ehdoin.

Historiikin kokoaminen on ollut mielenkiintoinen kokemus. Työskentely monien historiakirjojen ja arkistojen kätköissä on tuonut uuden katsontakannan esi-isien vaiheisiin.

Sukuharrastukseni jatkuessa on tullut ajatus perustaa Parkkosen sukuseura.  Jos olet kiinnostunut sukututkimuksesta pyytäisin Parkkosen suvun henkilöitä ottamaan minuun yhteyttä, niin että voisimme yhdessä

jatkaa sukumme tutkimuksia seuran puitteissa puh. 0405402171 tai arvo.peuranen@luukku.com. Sukuseuran tarkoitus on selvittää kantavanhemipien perusteella sukumme vaiheita ja historiaa sekä vaalia sukumme perinteitä ja edistää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta,. tehdä tutkimustyötä tunnetuksi ja edistää sekä jakaa tutkimus-ja perinnetietoutta keskenämme, järjestää sukukokouksia, retkiä ja niihin verrattavia tilaisuuksia, ja muutenkin edistää kotiseututyötä.

Terveisin

Arvo Peuranen

Tierantie 8 A 2

04230 Kerava