Eilen-Tänään-Huomenna

Pakina Annikki Kujalan Kirjasta Sitä se on, Sinisilmä

Nykyään puhutaan paljon vanhuksista. Tulevista
vuosista, jolloin hoidettavien vanhusten määrä
lisääntyy- hoidon saaminen pelottaa monia jo etukäteen.
Yksinäisyyden mukana tulevista ongelmista.

Usein pysähtyy ajattelemaan omaa elämänkaartaan.
Eilenhän olin vielä lapsi, joka kärsimättömänä
odotti ajan kulumista, aikuiseksi tulemista. Eilen
olin nuori, avioiduin, synnytin ja kasvatin lapseni.
Eilenlapset kasvoivat pois pesästä, eilen jäin
yksin. Eilen opettelin sopeutumaan uuteen rooliini
itsenäisenä virkanaisena.

Tänään elän taas erilaista vaihetta elämässäni.
Tänään olen vielä virkeä, menen ja tulen, pyörin
elämän karusellissä mukana.

Huomenna voin olla jo toisten autettava vanhus.
Vain yksi päivä kerrallaan on meille annettu.
Ainoa tärkeä päivä on tänään. Ainoa tärkeä hetki
on juuri menossa oleva. Tässä hetkessä on mahdollisuus.
Tämä hetki on elämä.

Tänä päivänä voin hankkia ystäviä, luoda kestäviä
ihmissuhteita. Tänään voin harrastaa. Voin antaa
itseni kasvaa ja kypsyä. Voin tuottaa iloa ympärilleni.

Elämä on lyhyt kuin henkäys. Mutta miten kaunis
ja kallisarvoinen se onkaan. On vain uskallettava
tehdä joka hetkestä paras mahdollinen. Onni ei
tule suurista vaan pienistä asiosta.

Etsitään elämään sisältöä. Ei huomenna, vaan tänään.