Keväthuumaus

Pakina Annikki Kujalan Kirjasta Sitä se on,Sinisilmä

Muistatko Anttilan? En tarkoita postimyyntitavarataloa, vaan runoilijan luomusta. Vanhaa herraa, joka ampaisi tanssimaan kukkaseppele kulmillaan kevätniitylle. Vaikka oli "paljon huolia ja rahatkin tiukalla".

Anttilaa lennätti keväthuumaus.
Kuume iskee useimpiin. Kehen missäkin muodossa.
Joku hiiviskelee yökaudet soilla ja rannoilla, lintujen kevätpuuhia tutkimassa. Toinen käyttää kaiken liikenevän aikansa veneessä tai moottoripyöränsä kimpussa, silmissä kesän matkat tai liplattavat laineet. Maanviljelijät viettävät unettomia öitä eikö pellolle jo pääse?

Minut huumaa vaatekauppojen näyteikkunoiden ihanuus. Joka vuosi niissä on uusi ilme. Nyt liehuva ja väljä, kevyt, värikäs ja vapaa.  Ennen vaatteet silitettiin ennen käyttöä. Nyt näyttää, että voi huoletta  pukeutua suoraan pyykkinarulta. Helppoa ja mukavaa.

Tuijottelen himoitsevin silmin hulmuavia helmoja. Koko garderobi tekisi mieli uusia. Heittää ikävät mustat ja harmaat pois ja aloittaa liehuminen näissä suloisissa väreissä. Valitettavasti kutsumattomat vieraat Terve Järki ja Köyhä Kukkaro ovat heti palautumassa maan pinnalle. Kuten että "ajattele vähän miltä näyttäisit, ikäihminen ja ylipainoinen" tai "matti täällä jo ennestäänkinkurkistelee, rauhoitu jo".

On sentään mukavaa kun on kevät ja huumaus. Sehän merkitsee, että yhä on mukana elämänmenossa. Vaikka kuori kuihtuu ja käpristyy, niin sydän elää!