Vedenpinnan korkeudet alhaisia Kyyjärvellä

Pitkään jatkunut kuiva kausi on laskenut järvien pintoja Keski-Suomessa. Näin on myöskin Kyyjärvenkin osalla.Kuva Lintusaaren rannasta keskiviikkona 2.07.2009

Tosin vieläkin alhaisempia korkeuksia  kesäkuulta löytyy jos katsotaan 10 vuoden jaksoa taaksepäin. Kyyjärven vedenkorkeutta säännöstellään Oikarinjoen padolla Itä- Suomen ympäristölupaviraston myöntämän säännöstelyluvan mukaisesti. Moni Kyyjärveläinen on sitä mieltä, että kesävedenpintaa tulisi vielä nostaa. Tämä edellyttäisi muutoksen hakemista nykyiseen säännöstelylupaan. Muutoksen saaminen ei varmaan olisi yksinkertainen prosessi. Nykyisestäkin vähäisenä pidettävästä säännöstelystä on ollut Itä-Suomen ympäristölupavirastossa valitusprosessi meneillään  v. 2005 lähtien. Valituksen on tehnyt osa Kiminginjärven ympäristön asukkaista. Siinä vaaditaan nykyisen säännöstelyn lupaehtojen muuttamista, virtaaman lisäämistä. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antanut  päätöksen 8.12.2008 ja hylännyt valituksen. Saamani tiedon mukaan asian käsittely jatkuu edelleen Vaasan hallinto-oikeudessa.

Toimintamallia haetaan Saarijärven reitin tilan parantamiseksi

Saarijärven reitin tila on huonossa kunnossa ja se todellisuus on tullut monin tavoin julkisesti esille tämän- ja viime vuoden aikana. Keski-Suomen ympäristökeskus kutsui ympäristökeskukseen koolle 26.3.2009  kuntien, Te-keskuksen ja Keski-Suomen liiton edustajat neuvottelemaan tilanteesta mitä Saarijärven reitin tilan parantamiseksi voitaisiin tehdä.

  Keskustelussa esille tullutta:

• Saarijärven reitin vesiensuojelua ja siihen liittyvä työtä koordinoiva ryhmä nähtiin hyvänä ja tarpeellisena perustaa
• ryhmän toimintaa perusteltiin myös seutuyhteistyön tehostamiseksi
• myös Keski-Suomen liitossa Saarijärven reitin tilanne on tiedostettu ja reitti on mukana mm. vuoden 2010 kärkihankelistalla. Rahoitus ei kuitenkaan ole vielä varmistunut.
• toimintaa koordinoiva ryhmä voisi olla ns. reittitoimikunta, joka olisi kokoonpanoltaan laaja-alainen, ja jolla olisi sekä suppeampi että tiuhemmin kokoontuva työjaosto
• Saarijärven reitti tulisi nostaa ns. erityiskohteeksi/ pilot-kohteeksi, missä toteutettaisiin tutkimusta, vesiensuojelun suunnittelua ja kehittämistä sekä toteutusta
• ryhmän kokoonpano herätti keskustelua ja todettiin että yhteistyöryhmän tulisi kuitenkin olla suhteellisen laajalla pohjalla. Mukana ryhmässä tulisi olla sekä viranomaisia, alueen käyttäjiä että toiminnanharjoittajia. Tapauskohtaisesti tutkimuslaitokset voisivat olla mukana asiantuntijaroolissa.
• keskeisenä nähtiin uusien vesiensuojelumenetelmien kehittäminen, samoin kuin uusien kunnostusmenetelmien ja seurantamenetelmien kehittäminen

Kokouksen perusteella päätettiin kutsua toukokuun aikana koolle laajapohjainen kokous, jossa esitellään millainen toimintamalli ja toimintaperiaatteet voisivat olla. Mukaan päätettiin kutsua alueen viranomaisia, eri toiminnanharjoittajat sekä alueen käyttäjiä edustavat ryhmät. Toimintaperiaatteena olisi ettei ketään syyllistettäisi vaan yritettäisiin saada aikaan parannuksia hyvällä yhteistyöllä, rakentavassa hengessä.

Saarijävellä pidetty kokous oli 19.05.2009 ja siellä keskustelussa tuli esille seuraavia asioita:

• neuvottelukunnan perustaminen nähtiin helpoiten toteutettavissa olevaksi yhteistoimintamuodoksi ja sen perustaminen nähtiin hyvänä asiana
• toimikunnan tulisi saada aikaiseksi nimenomaan konkreettisia hankkeita ja näkyviä tuloksia, jotta toimikunnan työ ei näivettyisi
• tutkimus ja oikean tiedon kerääminen ja välittäminen nähtiin tärkeänä ja se voisi olla yksi toimikunnan tehtävistä
• sektorikohtaisesti tulisi myös jakautua, jolloin helpoiten syntyisi konkretiaa, joita sitten tuotaisiin neuvottelukuntaan yhteisen pöydän ääreen pohdittavaksi
• tärkeänä nähtiin myös että työtä tulee tehdä yhdessä, koska huoli vesialueen tilasta on yhteinen, ei vain tietyn tahon ongelma
• samoin yhteistyö nähtiin tärkeänä ja syyttelystä halutaan päästä eroon
• neuvottelukunta voisi toimia väylänä välittää ja kertoa omista hankkeistaan sekä toisaalta viedä tietoa omalle sektorilleen
• vesiensuojelutoimenpiteet tulisi saada myös konkreettiselle tekijätasolle, joka kuitenkin viime kädessä vastaa siitä kuinka suunnitelmat käytännössä toteutetaan
• neuvottelukunnan alle tulisi muodostaa eri työryhmiä, jotka vastaisivat esimerkiksi hankesuunnittelusta ja tutkimushankkeiden toteuttamisesta
• neuvottelukunta ei kooltaan saa olla liian suuri, jotta se toimii
• tärkeänä nähtiin tutkimusten yhteensovittaminen ja niiden yhdistäminen ja tulosten konkreettinen vieminen käytännön töihin
• toimenpiteet tulisi olla käytännössä toteutettavia myös muualla Suomessa

Seuraava kokous sovittiin pidettäväksi 25.8.2009.  Tällöin valitaan toimielimen puheenjohtaja ja jäsenet sekä sovitaan mahdollisista työvaliokunnista.

Kovin nopeaa muutosta ei millään konstilla Saarijärven reitin Kyyjärven tilaan ei varmaankaan saada aikaan. Kyyjärven osalta meidän kannattaa olla aktiivisesti mukana yhteistyöhankkeessa. Kyyjärvihän on Saarijärven reitin latvavesi, joten toimenpiteet pitäisi aloittaa täältä. Luonnollisesti koko valuma-alue tulee olla mukana. Tämä onkin keskusteluissa jo tullut esille.

Asukkaat  Kyyjärven ympäristössä ja valuma-alueella voivat vaikuttaa osaltaan vesien tilaan. Haja-asutuksen puutteellisesti käsitellyt tai väärään paikkaan johdetut jätevedet voivat vaarantaa pohjaveden laatua ja kuormittaa myös vesistöjä (mm. Kyyjärveä). Jäteveden sisältämä eloperäinen aine kuluttaa vesistöjen happivaroja ja ravinteet rehevöittävät vesistöjä. Kyyjärvellä ei kovin moni ole toteuttanut  haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä uuden asetuksen mukaiselle tasolle. Määräaika umpeutuu v.2014.