Kunnanjohtajan kesäkirje kuntalaisille

Kunnanjohtaja toivoo kaikkia työvoimareservin jäseniä ilmoittautumaan haastatteluihin sekä kaikkia kuntalaisia käyttämään kylätalkkareiden palveluja mahdollisimman laajasti.

Arvoisat kuntalaiset!

Lähestyn teitä kaikkia näin NopolaNewsin välityksellä selittääkseni tiettyjä asioita, joita kevään aikana olen esittänyt ja joita kunnassa olemme toteuttaneet. Teen tämän siksi, että tarvitsemme apuanne näiden asioiden toteuttamisessa, jotta yhteinen hyvinvointimme lisääntyy. Toivon myös, että asioista käydään kylällä keskustelua ja minunkin hihasta vetäistään, jotta jokaisella olisi selvä käsitys kokonaisuudesta. Toivottavasti jokaisella kuntalaisella riittäisi mielenkiintoa lukea seuraavat ajatukseni.

Tulevaisuuden haasteet

Kyyjärven kunnan merkittävin ongelma on väestön väheneminen, ikääntyminen ja miehistyminen. On ennakoitu, että kunnan väkiluku tippuu viime vuoden vaihteen 1558 asukkaasta seuraavan kymmenen vuoden aikana 1330 asukkaaseen. Tämä 220 hengen tiputus vastaa noin 15 prosenttia väkiluvustamme. Samanaikaisesti työikäisten (kaikki 15–64-vuotiaat) määrä laskee reilulla parilla sadalla. Tämä taas tarkoittaa sitä, että mikäli työllisyysaste (työllisten osuus työikäisistä) säilyy nykyisessä noin 57 prosentissa, pienenee työllisten määrä jopa neljänneksellä nykyisestä noin kuudesta sadasta aina jopa 450 henkeen. Tämä aiheuttaa tilanteen, jossa kunnan kunnallisverotulot pienenevät noin 600 000 eurolla nykyisestä hieman vajaasta kolmesta miljoonasta. Tämä johtuu siitä, että yksi työssä oleva henkilö tuo kunnan kassaan noin 4 000 euroa vuodessa. Verotulojen pienenemisen ohella valtionosuudet pienenevät suurin piirtein saman verran johtuen väestön vähenemisestä, minkä lisäksi on huomioitava, että sadanviidenkymmenen työssä olevan ihmisen vähenemä kansantaloudessamme hidastaa talouden kiertokulkua merkittävästi, vähintäänkin muutamilla sadoilla tuhansilla.

Oma arvioni on, että mikäli emme saa negatiivista väestökehitystä pysähtymään syntyy meille pelkästään tästä kehityksestä johtuen noin 1,5 miljoonan euron paine talousarvioomme. Kun tähän vielä lisätään se seikka, että väestön ikääntymisestä johtuen yli 65-vuotiaiden määrä kunnassamme kasvaa nykyisestä noin 60 hengellä, joka tarkoittaa jopa miljoonan euron kasvua sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin, ollaan tilanteessa, jossa meillä on noin 2,5 miljoonan euron vaje nykyisessä vajaan 9 miljoonan budjetissamme. Esimerkiksi verotukseen siirrettynä tuo 2,5 miljoonaa vastaa noin 12,5 %-yksikköä kunnallisverossa eli sen kattaminen tarkoittaisi kunnallisveroprosentin nostoa hiljalleen siten, että vuonna 2020 se olisi 31,5 nykyisen 19 prosentin sijaan.

Ongelmia tuottaa myös se, että alle 16-vuotiaiden määrä on tippumassa merkittävästi. Seuraavan 10 vuoden aikana pienten lasten (0–6-vuotiaat) määrä romahtaa nykyisestä lähes sadasta alle 70:een. Myös 7­­–16-vutiaiden määrä tippuu nykyisestä yli 180:stä noin 70 hengellä. Tämä luo paineen koulun käyttöön, koska käytännössä oppilaskohtaiset valtionosuudet pienenevät niin paljon, ettei nykyistä monipuolista ja laadukasta opettajakuntaa ole mahdollista ylläpitää. Samalla on toki pohdittava myös sitä, että onko järkevää myöskään ylläpitää 10 hengen luokkia. Ainakaan yläkoulun puolella tämä ei liene mahdollista, jonka lisäksi alakoulussa joudutaan harkitsemaan vuosiluokkien yhdistämistä.

Eräs ongelma liittyy myös siihen, että Kyyjärven sukupuolijakauma on vääristymässä. Kun sekä globaalisti että Suomen laajuisesti naisia on noin 60 %:a väestöstä, on Kyyjärvellä samainen luku 48 %:a. Ennusteiden mukaan sukupuolijakauma on entisestäänkin vääristymässä eli kuntamme on kovaa vauhtia miehistymässä. Tätä selittää osin koulutuspolitiikka, jonka seurauksena varsinkin naiset lähtevät korkeakoulupaikkakunnille. Meillä sukupuolijakauman vääristyminen kuitenkin aiheuttaa kohtaanto-ongelman, joka selvästi johtaa syntyvyyden pienenemiseen.

Ongelmien tiivistys

Kyyjärven kunnan ongelmat on tiivistettävissä kolmikkoon: väestön vähentyminen, ikärakenteen vääristyminen ja sukupuolijakauman vinoutuminen. Kaikki nämä yhdessä tarkoittavat sitä, että kunnalle syntyy aiempaa enemmän sellaisia kustannuksia, jotka eivät ole kompensoitavissa esimerkiksi valtionosuuksilla. Myös kunnan verotulokertymä pienenee, kuten myös työvoiman määrä. Tämä taas voi ja todennäköisesti aiheuttaa sen, ettei paikallisilla yrityksillä ole riittävästi työvoimaa, vaan ne joutuvat siirtymään muualle. Tämä vain kertaa väestön vähenemisen ongelmaa, jonka pääsyyt ovat jo tällä hetkellä liian suuri poismuutto ja liian pieni syntyvyys. Nykyinen noin 10 lasta vuodessa ei riitä väestötasapainon ylläpitämiseen. Tähän voidaan vaikuttaa tekemällä lisää lapsia. Poismuuttoa sen sijaan voidaan hillitä työllisyyspolitiikalla.

Mitä mielestäni pitäisi tehdä?

Ensimmäinen askel edellä mainittujen uhkakuvien välttämiseksi on tilanteen vakavuuden ymmärtäminen. Käytännössä uhkakuvan toteutuminen tarkoittaisi sitä, että paikkakunnalla on todella vaikea säilyttää nykyisiä palveluja. Myös yksityinen elinkeinoelämä todennäköisesti heikkenisi, jolla olisi vakavia vaikutuksia työllisyystilanteeseen. Lasten loppuminen koulusta sen sijaan tarkoittaa sitä, että koulu ei voi toimia. Tämä tarkoittaa sitä, että jäljelle jäävät oppilaat on pakko kuljettaa naapurikuntiin pitkien matkojen päähän yhteiskouluihin.

Toinen askel on päätöksen tekeminen siitä, että kehitykseen halutaan vaikuttaa. Tämä tarkoittaa sitä, että koko yhteisö, erityisesti sen johto, ymmärtää, hyväksyy ja sitoutuu toimiin, joilla nämä ongelmat voidaan välttää. Käytännössä tämä tarkoittaa selkeän ohjelman luomista asiaan tarttumiseksi. Tätä ohjelmaa kunnassa on alettu jo valmistella ja tarkoituksena on, että kunnanhallitus kokoontuu kesäkuussa strategiakokoukseen asian tiimoilta.

Kolmas askel on puuttuminen ongelmiin. Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavien kysymysten ratkaisemista:

-          väestön lisääminen; ja
-           työllisyystilanteen kohentaminen.

Väestön lisääminen

Väestökato on Kyyjärven kunnan suurin ongelma. Sen vaikutus näkyy monin paikoin. Ensinnäkin ongelma on, että nimenomaan työikäinen väestö muuttaa pois. Tämä aiheuttaa tilanteen, jossa kasvavilla yrityksillä ei ole käytössään riittävästi työvoimaa. Toisekseen ongelmaksi on muodostunut liian pieni syntyvyys.

Ongelman ratkaisemiseksi voidaan hahmottaa seuraavia toimenpiteitä:

-          lasten määrän lisääminen;
-          miesten ja naisten kohtaanto-ongelman ratkaiseminen;
-          kunnan houkuttelevuuden lisääminen; sekä
-          vierastyövoiman saaminen kuntaan.

Lasten määrän lisäämiseen ei ole kovin montaa konstia. Ensinnäkin paikallisesti syntyvyyttä on lisättävä merkittävästi. Lastentekotalkoita siis tarvittaisiin. Esimerkiksi koululuokkien säilyttämisen kannalta nykyinen syntyvyys pitäisi lähes kaksinkertaistaa. Tätä voidaan toki osittain kompensoida houkuttelemalla ihmisiä muualta, joskin tällöin törmätään merkittäviin taloudellisiin kustannuksiin, sillä lähialueellamme on rakennettu niin merkittävät porkkanapaketit, ettei kunnallamme ole varaa vastaaviin. Lisäksi on huomattava, että naapurikunnillamme on sama ongelma, joten ei ole järkevää yrittää houkutella asukkaita niistä. Houkuttelevuuden lisäämiselle siten voidaankin lähinnä yrittää pitää nykyiset asukkaat.

Lasten syntyvyyteen vaikuttaa myös miesten ja naisten kohtaanto. Miesten määrän lisääntyessä paikkakunnalle tarvittaisiin lisää nimenomaan naisia. Lisäksi tarvittaisiin kohtaamispaikkoja sekä koulutusta kohtaamiseen. Niinpä kevään aikana on virinnyt ajatus ”vaimonhakukoulutuksen” järjestämisestä. Toivottavaa olisi myös perinteisten ”puhemiesten” löytyminen ja siten kannustaminen.

Kunnan sijainnin kannalta ongelma on myös se, ettei tänne muuta riittävästi ihmisiä Suomen sisältä tai ulkopuolelta työperäisesti. Tämä siitäkin huolimatta, että kuntamme työpaikkaomavaraisuusaste on yli 100 prosenttia. Kiinnostavuutta voidaan lisätä kehittämällä kuntamme palveluja ja viihtyvyyttä. Tämän vuoksi esimerkiksi yläkoulu on maalattu talkoilla. Toiveissa olisi, että kaikki kuntalaiset vähän katselisivat paikkoja ja kenties myös tarttuisivat itse asiaan. Meidän kuntamme julkisivun pitäisi olla houkutteleva, että ihmisiä muuttaisi tänne lisää.

Työperäisen kuntaan muuton vähäisyyden vuoksi, on ollut syytä harkita myös muun muuton edistämistä. Käytännössä tämä on tarkoittanut esitystä pakolaisten vastaanottamisesta. Pakolaiset ovat siinä mielessä hyvä ryhmä, että heidän asumistaan ja kouluttamistaan työvoimaksi subventoidaan valtion varoista. Tulevaisuudessa pohdittavaksi tulee myös muiden henkilöstöryhmien rekrytointi, kuten esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien rekrytointi etelän kunnista.

Työllisyyden kohentaminen

Sekä nykyisiä työttömiä eli työvoimareservin jäseniä että pakolaisia ja mahdollisia rekrytoitavia työttömiä varten on Kyyjärven kunnassa käynnistetty työllisyysprojekti. Tämän työllisyysprojektin tavoitteena on ensin selvittää mitä työvoimareservin jäsenet haluaisivat tehdä ja sen jälkeen etsiä heille uudet polut joko työelämän tai opiskelun muodossa. Kevään aikana työvoimareservin haastatteluissa on käynyt noin 30 henkilöä, joille kaikille annetaan piakkoin toimenpide-ehdotus. Jo tässä vaiheessa on selvää, että hankkeen kautta pystymme auttamaan ihmisiä työllistymään tai kouluttautumaan. Toivonkin todella, että jokainen koulunsa päättänyt henkilö käy ensinnäkin ilmoittautumassa työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi sekä sen jälkeen ottaa yhteyttä projektipäällikkö Eero Mutaseen (eero.mutanen@kyyjarvi.fi; 050-3036452 ) sopiakseen ajan haastatteluun. Sama toive yhteydenotosta koskee myös kaikkia muita vielä haastattelemattomia työttömiä ihmisiä.

Kesäkuussa kunnan toimien johdosta on aloittanut myös Nopolan Kylätalkkarit osuuskunta, joka toimii kunnan työllisyysprojektin työkaluna. Kylätalkkareiden myötä olemme pystyneet luomaan kuntaan ensimmäisen viikon aikana reilut kymmenen uutta työpaikkaa. Tavoitteenamme on, että syksyn aikana pystymme luomaan jopa kolmekymmentä uutta työpaikkaa. Osuuskunnan puitteissa voivat työskennellä sekä työttömät että jo eläkkeelle siirtyneet henkilöt. Pitkäaikaistyöttömille pystymme antamaan jopa parin vuoden työsopimuksen. Osuuskunnassa lisäansioita voivat hankkia myös kaikki muussakin työssä olevat henkilöt, jonka lisäksi osuuskunnan nettikauppaan on mahdollisuus ilmoittaa mitä erilaisempia tuotteita. Lisätietoja osuuskunnasta saa toiminnanvetäjä Janne Pulkkiselta (janne.pulkkinen@kyyjarvi.fi; 044-459 7077 ).

Kylätalkkareiden merkitys koko kunnan hyvinvoinnin kannalta äärimmäisen tärkeä ja siksi on toivottavaa, että jokainen kuntalainen tiedostaa järjestelyn merkityksen. Kysymys on yksinkertaisimmillaan siitä, että yritämme kiihdyttää talouden kiertokulkua siten, että pystymme ottamaan jokaisen kuntalaisen osalliseksi kasvattamaan kokonaistuottoa. Siten pystymme nostamaan työllisyysastettamme, pienentämään sosiaalipuolen kustannuksia ja luomaan uutta kysyntää jo olemassa oleviin palveluihin. Tässä kuitenkin tarvitsemme jokaisen panosta.

Perusajatus on, että jokainen kuntalainen pyrkisi ostamaan osuuskunnan tuotteita, vaikkapa siivouspalveluja. Hinnat on ajettu mahdollisimman alas, jotta kustannus ei olisi liian suuri. Kun palveluja ostetaan, luodaan työllisyyttä, joka taas tarkoittaa sitä, että yhä useampi ihminen on kartuttamassa yhteistä kassaamme. Käytännössä tämä tarkoittaa pitkällä tähtäimellä sitä, ettei veronkorotuspaineita ole, jolloin jokaiselle jää enemmän käyttöön. Työllisyyden edistämisen lisäksi tiettyjen kotitöiden ”ulkoistaminen” mahdollistaa vapaa-ajan lisääntymisen tai vaihtoehtoisesti oman työaikansa tarjoamisen taas muiden palvelukseen.

Tiivistetysti haastankin:

-          jokaisen koulunsa päättäneen ilmoittautumaan työ- ja elinkeinotoimistoon;
-          ottamaan yhteyttä Eeroon ja sopimaan aika haastatteluun;
-          muita työvoimareservin jäseniä sopimaan Eeron kanssa haastatteluajan;
-          kuntalaisia rekisteröitymään osuuskunnan jäseniksi Jannelle; sekä
-          tilaamaan osuuskunnan palveluja.

Lopuksi

Kyyjärven kunnanjohtajana haluan jokaisen kuntalaisen tiedostavan, että haluamme vaikuttaa hyvinvoinnin edistämiseen kunnassamme. Työllisyysprojektimme näyttää tällä hetkellä onnistuvan jopa odotuksia paremmin. Niinpä toivon, että luotatte kunnantoimistolla olevan kokonaiskuvan siitä mitä kunnassamme on tehtävä, jotta tekstini alkupuolella kuvat ongelmat eivät realisoidu. Pyydän tukea ja omatoimisuutta. Kunnanviraston ovet ovat auki ja korvamme kuulolla.

Matti Muukkonen
kunnanjohtaja