Työ- ja elinkeinopoliittisessa seminaarissa pureuduttiin työttömyyden kampittamiseen

Kyyjärvellä järjestettiin 16.9. työ- ja elinkeinopoliittinen seminaari. Kivirannassa pidettyyn nelituntiseen tilaisuuteen osallistui noin 40 päätöksentekijää Keski-Suomesta.

Tapahtumaan oli saatu kattava esiintyjälista. Vierailevina puhujina olivat toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen Kuntien takauskeskuksesta, toimistonjohtaja Arja Harmainen Äänekosken TE-toimistosta ja Janne Kinnunen Saarijärveltä. Paikallisempia voimia edustivat kunnanjohtaja Matti Muukkonen, toiminnanvetäjä Janne Pulkkinen Nopolan kylätalkkareista, Jaakko Pölkki Prime tietopalveluista sekä Katriina Oinonen Kyyjärven Yrittäjistä.

Tilaisuuden tervetulosanat lausunut Kyyjärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Maija Uusisalo alleviivasi eri sektoreiden ja organisaatioiden yhteispelin merkitystä työ- ja elinkeinoasioissa. Uusisalon mukaan Kyyjärvellä on lähdetty aikojen saatossa rohkeasti hankkeisiin, joita on pidetty muualla uskaliaina.

- Shellin ja Paletin rakentaminen olivat kunnalta ennakkoluulottomia vetoja, jotka ovat myöhemmin osoittautuneet menestyksekkäiksi työllisyyden ja kunnan elinkeinoelämän kannalta, Uusisalo summasi.

Suomen kuntakentän talous kaikesta huolimatta vahvassa iskussa

Seminaarissa ensimmäisen luentovuoron pitänyt Kuntien takauskeskuksen Heikki Niemeläinen valoi uskoa kunta-alan toimijoihin. Niemeläisen mukaan Suomen kunnilla menee – ympäröivästä tilanteesta huolimatta – suhteellisen hyvin.

- Ei kunnilla ole velkaa, valtiolla on. Kuntien velkaosuus on säilynyt suunnilleen samoilla hehtaareilla 70-luvusta lähtien, kertoi Niemeläinen.

Kuntien takauskeskuksen tehtävänä on varmistaa, että suomalaisten kuntien rahoitus toimii. Niemeläisen mukaan Suomen kunnissa tehdään valtaosin oikeita asioita, ja taloudellisestikin kunnat ovat tehokkaita. Mikäli kunnat pystyvät tehostamaan toimintojaan, jää kunnille jopa enemmän pelivaraa jatkossa.

- Aikoinaan esimerkiksi röntgen-laitteistojen käyttö oli professoritason toimintaa, ja kulut sen mukaiset. Nykyisellään kuvauksia tekevät röntgen-hoitajat. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka tietyt tehtävät arkipäiväistyessään vaativat matalampaa koulutustasoa, joka taas tarkoittaa matalampia kustannuksia kunnille.

Ennen nykyistä tehtäväänsä Joensuun yliopistossa taloustieteitä opettanut Niemeläinen korostaa, että kotimarkkinoilta saatu euro on kuntatalouden näkökulmasta aivan yhtä arvokas, kuin viennistäkin. Näin ollen taloudellista toimeliaisuutta ja rahan kiertoa kuntien sisällä tulisikin pyrkiä lisäämään.

- Eurolla ei ole kotimaata, kunnan kassaan kilahtava raha on täysin samanarvoinen, tuli se sitten Saksasta tai Suomesta, Niemeläinen päätti.

Kyyjärvellä pyritään rakenteelliseen nollatyöttömyyteen

Kyyjärvellä käynnistettyjen toimien teoreettista viitekehystä esitelleen kunnanjohtaja Matti Muukkosen mukaan nykytilanteen suurin ongelma on työllisten vähäinen määrä. Kunnan talouden kunnossapito vaatisi joko väestömäärän reilua lisäystä, tai sitten työllisyysasteen rajua nostoa. Syntyvyyden lisääminen tai väestön houkutteleminen perinteisin porkkanamallein ei ole Muukkosen mukaan uskottava vaihtoehto.

- Vaikka saisimmekin syntyvyyden jollain keinolla räjähtävään kasvuun, näkyisi sen vaikutus koululuokkien koon kasvamisena vasta seitsemän-kahdeksan vuoden päästä ja työelämässä vasta neljännesvuosisadan päästä, Muukkonen kertoi.

- Meitä ympäröi suuri määrä samojen ongelmien kanssa painivia kuntia, jolloin verotuksen keventämisellä ja muilla houkuttelutoimenpiteillä olisi ainoastaan se vaikutus, että alueen keskinäinen nokittelu lisääntyisi ja lopulta kaikki häviäisivät.

Kyyjärvellä onkin päädytty kehittelemään mallia, jolla lisätään työllisten määrää. Tavoitteeksi on asetettu kunnianhimoisesti rakenteellinen nollatyöttömyys muutaman vuoden tähtäimellä. Tähän on tarkoitus yltää rahan paikallista kiertonopeutta lisäämällä, erikoistumalla, ja harjoittamalla aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Vuoden alusta käynnistettyjen toimien ansiosta rakenteellinen nollatyöttömyys onkin askelta lähempänä.

- Työttömien määrä on saatu selkeästi laskuun. Toimenpiteidemme jatkonäkymät ovat hyvät. Ongelmaryhmiä ja haasteita piisaa, mutta uskon että löydämme jatkossakin hyviä ratkaisuja työllistämiseen, totesi Muukkonen.

Osuuskunta löytänyt padottua kysyntää

Nopolan Kylätalkkarit osuuskunnan toiminnanvetäjä Janne Pulkkinen kertoi omassa puheenvuorossaan kylätalkkareiden alkutaipaleesta. Pulkkisen mukaan talkkareiden vahva alku on yllättänyt jokaisen.

- Alussa olimme kuvaannollisesti tilanteessa, jossa seisoimme padon takana, emmekä tienneet, onko siellä vettä vai ei. Porasimme pieniä reikiä, eli lähdimme kokeilemaan onko erilaisille palveluille kysyntää. Huomasimme että vettä eli tarvetta palveluillemme on valtavasti, Pulkkinen maalaili.

Kesän alussa käynnistetty osuuskunta työllistää tällä hetkellä 12 henkeä. Työntekijöiden lähtökohdat työsuhteen alussa ovat olleet monenkirjavat. Pulkkinen peräänkuuluttikin asenneilmaston muutosta.

- Työttömiin ihmisiin ei tule missään nimessä suhtautua ylimielisesti. Moni entinen pitkäaikaistyötön – nykyinen osuuskunnan työntekijä – on osoittautunut aivan erinomaiseksi työmieheksi tai –naiseksi. Tässä ei ole kysymys tempputyöllistämisestä vaan siitä, että näillä ihmisillä on annettavaa ja heidän taidoilleen on kysyntää.

Osuuskunnan jatkosuunnitelmiin kuuluu työpajan käynnistäminen, jonka myötä alihankintatyötä saadaan Kyyjärvelle. Osuuskunta toimii myös yritysleipomona, jonka on tarkoitus tarjota parhaat mahdolliset lähtökohdat aloittelevalle yrittäjälle. Yritysleipomossa onkin jo paistumassa muutama yritys.

- Kauttamme ihminen voi myydä tekemiään tuotteita, tai tarjoamaansa palvelua yrittäjän tavoin. Osuuskunnan harteille jää markkinointi ja paperisota, jolloin yrittäjän vastuulle jää tehdä sitä, minkä parhaiten osaa, sanaili Pulkkinen.

TE-toimistoissa perehdytään työn lisäksi myös elinkeinoasioihin

Äänekosken TE-toimiston johtaja Arja Harmainen avasi seminaariväelle työvoimahallinnon uusia kuulumisia. Harmaisen mukaan jatkossa Työ- ja elinkeinotoimistot ovat nimensä mukaisesti paikkoja, joista löytyy osaamista ja palveluhalukkuutta niin työnhakijan, kuin elinkeinoelämänkin suuntaan.

- Pyrimme yritystaitoiseen työnvälitykseen, eli henkilökuntamme osaamispohjaa yrittäjyyden ja liike-elämän saralla vahvistetaan. Myös työvoimakoulutuksessa tavoitteenamme on aiempaa selkeämpi yrityslähtöisyys, Harmainen kertoi.

TE-toimiston agendalla on myös yhteistyön vahvistaminen kaikkien työ- ja elinkeinoasioiden parissa toimivien tahojen kanssa. Hyvien käytänteiden löytäminen edellyttää yhteistä sopimista ja tarkkaa työnjakoa.

- Erilaisten ryhmien suhteen tarvitaan erilaisia kuntoutus- ja koulutuspalveluita. Näissä olisi hyvä etsiä palveluille parhaat tuottajat ja määritellä yhdessä kuntien kanssa tavoitteet, odotukset ja resurssit, näki Harmainen.

Yhteinen elinkeinoyhtiö vastatuulessa

SSYP:n hallituksen puheenjohtaja Janne Kinnunen kävi läpi suunnitelmaa, jossa neljän kunnan (Saarijärvi, Kivijärvi, Kannonkoski, Kyyjärvi) alueelle olisi muodostettu yhteinen elinkeinoyhtiö. Kuntien kohtaamat haasteet ja niiden intressit ovat pitkälti yhtenevät, joten Kinnusen mukaan yhtiö olisi ollut luonteva ja synergiaetuja tuova toimija.

- Alueemme työvoima on vähentymässä. Lääkkeenä tähän näkisin seutukunnallisen vetovoiman, kilpailukyvyn ja osaamisen yhteisen vahvistamisen, Kinnunen visioi.

Elinkeinoyhtiön rahoituspohjan kannalta kaikkien neljän toimijan tuleminen mukaan oli elintärkeää. Viimeisen tiedon mukaan Kivijärvi on kuitenkin jäämässä elinkeinoyhtiöstä pois. Tämä tarkoittanee sitä, että elinkeinoyhtiötä ei perusteta.

- Puoli vuotta tätä olemme valmistelleet, ja sinä aikana on käyty paljon myönteisiä keskusteluita. Päätöksenteko on joskus sellaista, että lopputulema poikkeaa odotetusta. Hukkaan tämä aika ei ole kuitenkaan mennyt, Kinnunen tyytyi toteamaan.

Prime Tietopalvelut myötätuulessa

Nopolan Kylätalkkareiden yritysleipomossa vaikuttaa Prime Tietopalvelut. Prime Tietopalvelut tarjoaa nimensä mukaisesti monipuolisesti ja laajasti tietoteknisiä palveluita niin yksityishenkilöille, kuin yrityksillekin. Idean isä ja hautomoyrittäjä Jaakko Pölkki valotti puheenvuorossaan omaa tarinaansa ja yrityksensä tulevaisuudennäkymiä. Yrittäjyys on yllättänyt Pölkin myönteisesti.

- Olen yllättynyt siitä, kuinka paljon kysyntää tämäntyyppisille palveluille on ollut. Palveluvalikoima laajenee edelleen, joten tulevaisuudessakin saattavat yöunet jäädä vähiin, Pölkki naurahti.

20-vuotias Pölkki on ehta kyyjärveläinen. Päätös kotikylälle yrittäjäksi jäämisestä oli loppujen lopuksi helppo. Uskoa mieheen valoi opus, joka kannusti muuttamaan ajatusmaailmaa ja tarttumaan mahdollisuuksiin rohkeasti. Suurena apuna olivat myös kunnan elinkeinotoimi ja osuuskunta. Prime Tietopalveluilla onkin kunnianhimoa ja haluja kasvaa.

- Korostan sitä, etten lähtenyt yrittäjäksi vaan työllistääkseni itseni hetkeksi aikaa, vaan tarkoitus on tehdä tästä yrityksestä ihan oikea ja todellinen työllistäjä. Tulevaisuudessa haluan, että tästä saa leipänsä minun lisäkseni pari kaverianikin, alleviivasi Pölkki.

Yrittäjän ja yrityksen arjessa työllistäminen on haasteellista

Viimeisenä - muttei suinkaan vähäisimpänä – työllistämiseen toi oman näkökulmansa Kyyjärven yrittäjien sihteeri Katriina Oinonen. Tulostekniikka Oy:tä luotsaava Oinonen totesi, että yrittäjälle ihmisen työllistäminen ei ole pikkujuttu. Työntekijän perehdyttäminen vaatii oman aikansa, ja kaikista ei saada opettamallakaan yritykseen uutta työvoimaa.

- Työllistettäessä tulee miettiä, onko työllistettävä yritykselle tuottava henkilö. Pahimmillaan työllistettävä saattaa muodostaa kuluerän, joka asettaa koko yrityksen toiminnan vaakalaudalle. Tällöin myös muiden työpaikat ovat vaarassa, Oinonen valotti.

- Tärkeää on se, että työntekijä on oikeasti motivoitunut. Vaikkei ammattitaitoa heti olisikaan, niin työllistettävällä tulee olla halu hankkia sitä.

Nopolan Kylätalkkarit osuuskunnan toiminnan Oinonen näkee kuitenkin hyvänä. Osuuskunnan kautta henkilöstövuokrauksen tavoin hankittavat työntekijät ovat erittäin tervetullut apu yrityksille.

- Kylätalkkareiden kautta saatavat työntekijät voivat auttaa suuresti esimerkiksi ruuhkahuippujen tasaamisessa. Kun ei ole tarvetta palkata täyteen työsuhteeseen ihmistä, on hyvä kun on kanava, jota pitkin pystymme työllistämään liiketaloudellisesti terveellä tavalla ihmisiä, päätti Oinonen lopuksi.