Hammassärky

Voitiin sanoa joskus hammassärkyä poteville:se on pieni tauti joka suuhun mahtuu.

Tosissaan kova hammasärky on hermoja raastava kauhea porotus. Hammassärky lääkkeeksi sai ennen apteekista kamferitippoja, hammasjäätä, hammaskressoodaa, hammasvillaa...Panipa joku hampaankoloon lipeäkiveä.
Kuumensi joku vahvan rautapuikon tulikuumaksi ja painoi kipeään hampaaseen samoin pantiin hampaankoloon piipunihveä.

Lopuksi pieni tositarina:
Olin silloin niin pieni, etten muista, kertoivat, että istuin isän sylissä. Isällä oli liikkuva hammas, joka olisi pitänyt nyhtää pois. Isän veli Vihtori setä ei oikein hirvennyt isän suusta hammasta nyhtää. Minä olin nykäissyt isän suusta vähän raskastekoisen piipun ja lyönyt piipulla poskeen hampaan kohdalle ja hammas oli suusta lentänyt.

Mulla oli hammassärky, niin maanteitten ritari Siilom Kaalper vuoli hammastikun teräväksi kastoi sen suolahappoon ja pisti sen kipeään hampaankoloon. Savu tupsahti suusta, mutta hammassärky loppui.

Kaikesta päätellen mulla olis ollut hammaslääkärin otteet, vaan ei musta hammaslääkäriä tullut.
Kyyjärvi 26.11.2009
Sulo Tamminen
PS. Älkää kokeilko näitä vanhanajan hammashoitokonsteja kotona!