Katso lisäkuvat

Esa Oikari saateltiin haudan lepoon

Kyyjärven seurakunnan jäsen Esa Oikari siunattiin Karstulan kirkossa perjantaina 20.11.2009. Siunauksen jälkeen hänet saateltiin sukuhautaan Karstulan kirkkomaahan. Muistotilaisuus oli kotona Kyyjärven Oikarilla.

Esa Olavi Oikari syntyi Oikarin kylällä Lauri ja Marja Oikarin perheen nuorimpana lapsena 15.6.1923. Äiti kuoli hänen ollessaan vain puolen vuoden ikäinen. Sijaisäitinä toimi Rauha täti ja Alma mummo. Hän varttui maatalouskodissaan ja kävi kansakoulun. Töihin opittiin heti lapsesta saakka. Sisarukset avioituivat ja muuttivat pois kotoa, Tapio veli kuoli nuorena, Esan oli jatkettava Lauri-isän kanssa talonpitoa. Isänmaan ääni kutsui nuoren miehen sotaan. Hän oli Talvisodan aikana ilmapuolustuksessa, Jatkosodassa hän taisteli tarkka-ampujana Syvärillä, Karjalan kannaksella mm. Tali-Ihantalassa. Lapin sodassa hän osallistui Tornion valtaukseen. Esa haavoittui kaksi kertaa: Syvärillä 1942 ja Torniossa 1944.

Sodasta palattuaan hän tutustui Irene Kirvesmäkeen, jonka kanssa kihlautui v.1945 ja häitä vietettiin Oikarin kodissa v.1946. Avioliitosta syntyivät lapset: Eija, Lassi, Marjatta, Irma, Marja-Terttu, Kirsi ja Minna.

Irene ja Esa asuivat Esan kotitaloa "Esalaa" toimellisesti. Pellot raivattiin ja hankittiin lisää tiluksia. Traktori hankittiin v.1951, jolla Esa teki rahtitöitä kyläläisille niin paljon kuin ehti. Lisäksi hän ajoi puutavaraa Oikarin sahalta vapaa-aikoina. 1950-luvun lopulla rakennettiin uusi navetta, johon Esa itse löi tiilet. Vanha sukutalo kunnostettiin ja ostettiin puimuri, jolla Esa sitten pui myös kyläläisten peltoja. Lehmät vaihtuivat sikoihin 1960-luvun puolessa välissä. Sikataloutta on sitten Irma tytär yhdessä Tommi puolison kanssa jatkaneet kotitilalla vuodesta 1983 alkaen.

Esan harrastuksiin on kuulunut nuoruudesta saakka metsästys, ammunta ja urheilu. Hän kuului Suojeluskunnan poikaosastoon ja toimi luottamustehtävissä mm. pitkään Kyyjärven Osuuspankin hallinnossa ja kunnan vaalilautakunnassa. Esalle isänmaa oli perusarvoja. Hän oli mukana innokkaasti sotaveteraani ja -invalidi työssä. Koti oli rakas paikka, puoliso ja lapset. "Meillä on hyvä olla", toisteli Esa  monesti sairauden aikana Irene puolisolle. Uskosta tuli Esalle sydämen asia. Hän monet kerrat järjesteli veteraani ja invalidi kirkkopyhiä ja kävi Irenen kanssa kirkossa. Esaa jäivät kaipaamaan puoliso, lapset ja lastenlapset perheineen, sukulaiset ja ystävät.

Siunauksen Karstulan kirkossa toimitti khra Olavi Vallivaara, kanttorina oli  Jouni Mäkinen, lastenlapset lauloivat sekä Kyyjärven kirkkokuoron miehet lauloivat "Veteraanin iltahuudon". Hautauksen jälkeen kotona Oikarilla puhuivat: Lassi Oikari, Tapio Mäntynen ja Olavi Vallivaara.Adressit lukivat: Tommi Bergman ja Liisa Oikari sekä yhdessä laulettiin Esalle läheisiä virsiä.