Kyyjärven verkkolehti | joulukuu 2009
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn English

Hiilinielu ei saa muuttua päästölähteeksi poliittisella päätöksellä

Lähtökohtana ilmastonmuutoksen hillinnässä on oltava päästöjen aito vähentäminen. Tehokas tapa lisätä metsien hiilinielua - poliittisista päätöksistä riippumatta - on metsien hyvä hoito, muistutti MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila puheessaan Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomen syyskokouksessa Kemissä 18.12.


Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessaHyvää joulua ja turvallista matkaaPystykauppajärjestelmä jyrkentää hintojen vaihtelua puumarkkinoillaMTK tuomitsee metsäyhtiöiden puukauppakartellinEhta lähti " toisenlaiseen tuotantoon"Eläinlääkintähuolto

Yhteistyökumppaneille logopaikka. Valitse yrityksellesi sopiva aihealue ja varaa paikkasi heti !

Hiilinielu ei saa muuttua päästölähteeksi poliittisella päätöksellä

18.12.2009 Juha Marttila

Lähtökohtana ilmastonmuutoksen hillinnässä on oltava päästöjen aito vähentäminen. Tehokas tapa lisätä metsien hiilinielua - poliittisista päätöksistä riippumatta - on metsien hyvä hoito, muistutti MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila puheessaan Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomen syyskokouksessa Kemissä 18.12.

Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa pitäisi tänään saada aikaan kauaskantoisia päätöksiä. Näissä neuvotteluissa yksi keskeinen kysymys on metsien hiilinielut ja niiden huomioiminen maiden päästötaseissa.

Metsillä on iso rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Kasvaessaan puut sitovat ilmakehän hiilidioksidia eli toimivat hiilinieluna. Suomen metsien kasvu on n. 100 milj. m3 ja vuosittaiset hakkuut ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana olleet noin 55 milj. m3. Tämän erotuksen seurauksena Suomen metsiin sitoutuneen hiilen määrä kasvaa vuosi vuodelta eli Suomen metsät pienentävät ilmakehän CO2-pitoisuutta. Tämä on fakta, joka ei muuksi muutu poliittisella päätöksellä.

MTK kannattaa ilmastosopimukseen sellaisia laskentamalleja, joissa metsien hiilinielujen arviointi perustuu todelliseen luonnontieteelliseen nieluun eli metsien sitoman ja sieltä poistuvan hiilen erotukseen.

”Sen sijaan emme voi hyväksyä malleja, jotka muuntaisivat metsiemme todellisen nielun laskennalliseksi päästölähteeksi ja aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia. Näin voi tapahtua, mikäli hiilitaseen tarkastelussa keskitytään ainoastaan hakkuisiin ja niiden vertailemiseen vuosien välillä”, toteaa Marttila. Mikäli jonkun maan metsät todellisuudessa sitovat joka vuosi ylimääräisen annoksen ilmakehän hiilidioksidia, ei voi olla oikein, että tästä ympäristöpalvelusta olisi seurauksena ylimääräisiä kustannuksia.

MTK ei ole vaatimassa Suomen metsien nieluja tekosyyksi olla tekemättä päästöleikkauksia muilla sektoreilla. Toistaiseksi metsien kokonaishiilinielulla voidaan Suomessa hyvittää ainoastaan n. 1 % muiden sektoreiden päästöistä, eli hyvitykselle on asetettu katto.

Ilmastonmuutoskeskustelun pyörteissä on hyvä pitää mielessä, että metsien kestävä käyttö on erittäin kustannustehokas tapa torjua ilmastonmuutosta. Metsien hiilinielua voidaan kasvattaa metsien kasvua lisäämällä eli hyvällä metsänhoidolla. Mahdollisimman aikainen ja laadukas metsänuudistaminen, taimikonhoito, nuoren metsän hoito, lannoitus, oikea-aikaiset harvennukset sekä metsien terveydestä huolehtiminen ovat kaikki käytännön työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. ”On tärkeätä, että niin kansallisella, EU:n kuin globaalillakin tasolla ymmärretään, että metsien suojelun asemesta kestävällä, aktiivisella metsätaloudella on iso rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa”, Marttila tähdentää.