Kuhmosen raportti luettava kunnissa tarkasti

Kyyjärven vuosituhannen alunpanokset toivat yhteensä 6 työpaikkaa

Kyyjärven kunnanjohtaja Matti Muukkonen haluaa kiinnittää niin Kyyjärven kunnan luottamushenkilöiden kuin muidenkin kuntien huomion Jyväskylän yliopiston maaseutuprofessori Tuomas Kuhmosen juuri julkaistuun raporttiin ”Keski-Suomen maaseutu 2009”, jonka tuloksista voidaan päätellä, ettei kuntien elinkeinopolitiikka ole ollut kovinkaan onnistunutta viime vuosikymmenellä. Erityisesti Muukkosen mukaan olisi tarkasteltava Kuhmosen osatekijäanalyysiä koskien vuosien 2001–2006 työpaikkakehitystä. ”Huolimatta siitä, että lähes kaikkien kuntien työpaikkamuutokset ovat joko positiivisia tai vain lievästi negatiivisia, piilee tilastoissa harha, jonka Kuhmonen on nyt saanut selville”, Muukkonen toteaa.

Kuhmosen raportin aluepuntarista (s. 20) löytyy selitykset sille mistä työpaikkakehitys on johtunut. Pääsääntöisesti työpaikkoja on syntynyt suhdanteista johtuen, kun taas kuntien elinkeinorakenne on Jyväskylää lukuun ottamatta vienyt satoja työpaikkoja lähes kaikkialta. ”Esimerkiksi Kyyjärvellä vuosina 2001–2006 hävisi 35 työpaikkaa pelkästään vääristyneen elinkeinorakenteen vuoksi. Nyt tähän tulisi puuttua kehittämällä alkutuotantoa yhä enemmän jalostustoimintaan ja lisäämällä palvelujen osuutta elinkeinorakenteessa”, Muukkonen kertoo. Nykyisellään Kyyjärven elinkeinorakenne jakautuu alkutuotantoon (20 %), jalostukseen (30 %), palveluihin (48 %) ja muihin (n. 2 %). Valtakunnallisesti palvelujen osuus on 70 % ja työpaikkojen kasvu tulee erityisesti sieltä.

Vielä suurempaa huolenaihetta herättää Kuhmosen laskelma paikallisen toiminnan vaikutuksesta, jonka keskeisenä tekijänä on kuntien oma elinkeinopolitiikka, yrittäjyysilmapiiri, julkisen vallan toimenpiteet ja muut kilpailukykyyn liittyvät tekijät. Tältä osin plussalle maakunnassa vuosina 2001–2006 jäävät Jyvässeudun rinnalla vain Kyyjärvi (+6), Kannonkoski (+62) ja Kinnula (+7). Voidaankin sanoa, etteivät kunnat ole kovin hyvin omillakaan toimillaan onnistuneet elinkeinopolitiikassa työpaikkojen synnyttämiseksi. Esimerkiksi Saarijärvi-Viitasaaren seudulla paikallisien vaikutusten johdosta on hävinnyt 270 työpaikkaa, joita Kyyjärven, Kannonkosken ja Kinnulan kehitys kompensoi vain 75 työpaikan osalta. ”Ehkä meidän pitäisi pohtia onko elinkeinopolitiikkamme suunta täällä pohjoisessa ollut sittenkään oikea”, Muukkonen kertoo

Lisätietoja: Matti Muukkonen, matti.muukkonen@kyyjarvi.fi, 050-3522394.

Tilastotietoa (Tuomas Kuhmonen: Keski-Suomen maaseutu 2009, vuodet 2001–2006):

Kunta, suhdanteenvaikutus, elinkeinorakennevaikutus, paikallinen vaikutus, yhteensä

Kyyjärvi, +22, -35, +6, -7

Kinnula, +20, -36, +7, -9

Kivijärvi, +15, -25, -41, -51

Karstula, +64, -80, -82, -98

Kannonkoski, +17, -27, +62, +52

Saarijärvi, +130, -121, -50, -41

Viitasaari, +91, -100, - 26, -35

Pihtipudas, +59, -89, -71, -101

Äänekoski, +301, -196, -312, -207

Multia, +18, - 25, +51, +44

Konnevesi, +31, -50, -5, -24

Uurainen, +28, -43, +62, +47

Laukaa, +171, -77, +301, +395

Hankasalmi, +56, -80, +54, +30

Keuruu, +149, -67, -183, -101

Petäjävesi, +33, -38, -6, -11

Jyväskylä, +1854, +732, +2510, +5096

Muurame, +92, -42, -35, +17

Toivakka, +24, -12, -55, -67

Jämsä, +343, -264, -595, -516

Kuhmoinen, +31, -37, -105, -111

Luhanka, +8, -14, -10, -16

Joutsa, +63, -69, -53, -59