Katso lisäkuvat

Kenialaista kahvituntia vietettiin Kylätuvalla

Maanantaina viettiin mukava iltapäivä Kylätuvalla Kenian merkeissä. Siellä tarjottiin pyöreitä munkkeja ilman sokeria - eli kenialaisittain mandaaseja- kahvia, laulettiin, kuultiin oman nimikkolähettimme Tuula Leppäsen terveisä Keniasta ja jopa tietokilpailtiin. Koolla oli mukavasti mukavaa porukkaa!

Kahvitunti oli kenialainen tällä kertaa sen takia, että saimme pitää sunnuntain ja maanantain vieraana seurakuntamme omaa nimikkolähettiä, Tuula Leppästä. Tuula on ollut lähetystyössä Keniassa 19 vuotta ja on palannut Keniasta kotimaahan tammikuun puolivälissä. Hän jää kesällä eläkkeelle.

Keniassahan kristittyjä on väestöstä jopa 80%, mikä tuntuu tosi paljolta. Tuula kuitenkin kertoi, että usko ei ole kovin syvään juurtunutta, mikä näkyy siinäkin, että pahoja ongelmia maassa ovat korruptio ja aids. Siellä on myös paljon vielä taikauskoa ja erilaisia heimouskontoja ja riitoja eri heimojen kesken. Oman haasteensa antaa islam, jota myös innokkaasti levitetään Keniassa. Joten opetusta kristinuskon perusasioista tarvitaan siellä vielä, ennenkuin työ voidaan kokonaan jättää paikallisiin käsiin -mihin tietenkin koko ajan pyritään.

Erona Suomeen on se, että uskonasioista puhutaan avoimesti ja niitä kunnioitetaan. Kirkot ovat yleensä täynnä. Tuula kertoi esimerkin, että kerran hän oli nähnyt kaupassa erään kenialaisen miehen, joka oli vieläpä ollut ehkä jonkin verran alkoholin vaikutuksen alaisena (mikä Keniassa on kuulema harvinaista!). Tämä oli puhunut puhelimeen. Tuula oli kuullut, että hän oli lopettanut puhelunsa sanoihin "kuitenkin Jumala on!" Tällainen kommentti kenialaisissa keskusteluissa on kuulema aika yleistä. Sillä muistutetaan siitä, että olipa elämä nyt millaista vain ja mitä vaikeuksia siihen sisältyykin, niin Jumala on ja Hänellä on lopulta kaikki valta ja voima.

Tuula muistutti myös Raamatun Tuhlaajapojasta, joka lähti isän kodista tuhlaten kaiken omaisuutensa huonoon elämään. Sitten kun kaikki rahat - ja sen mukana myös ystävät, olivat menneet, eikä hän saanut syödä edes paimentamiensa sikojen palkohedelmiä, hän päätti lähteä kotiin. Jospa pääsisi sinne edes palkolliseksi! Ja mitä teki Isä? Isä oli joka päivä odottanut poikaansa takaisin kotiin ja nyt hän huomatessaan pojan tulevan juoksi poikaansa vastaan ja sulki tämän syliinsä, ennenkuin poika ehti sanoa mitään! Jumala on kuin tämä isä. Hän odottaa kaikkia tuhlaajapoikiaan ja tyttöjään kotiin sekä Keniassa että täällä Suomessa   -eikä suinkaan kepin kanssa, vaan sulkeakseen syliinsä ja antaakseen kaiken anteeksi ja unohtaakseen menneet.  

Välillä laulettiin yhteislauluja kanttori-Minnan säestyksellä ja Pentti Pekkarinen lauloi kaksi laulua.

Lopuksi pidettiin vielä Kenia-aiheinen tietokilpailu. Jos ei kaikkea tiedettykään, niin siinä opittiin, että Kenian pääkaupunki on Nairobi, Kenian väkiluku on ainakin 35 miljoonaa, lukutaitoprosentti aikuisen väestön keskuudessa on 82%, kenialaisen odotettavissa oleva elinikä on 52 vuotta, viralliset kielet ovat englanti ja suahili. Mutta ketäs kenialaisia kuuluisia juoksijoita muistat? Miten olisi Kipchoge keino, Wilson Kipketer tai Moses Kiptanui? (Vain muutamia mainitakseni..) ja Kenian lipun värit ovat musta, punainen ja vihreä. Musta kertoo kenialaisten tummasta ihon väristä, punainen kertoo verestä, jota vuodatettiin itsenäistymistaistelussa mustien ja valkoihoisten kesken. (Silloin huomattiin, että sekä mustien että valkoisten ihmisten veri on samanväristä!) Ja vihreä väri kertoo kauniista luonnosta. 

Kauniit kiitokset Tuulalle, jota kuljetettiin sunnutain ja maanantain aikana tilaisuudesta toiseen. Sunnuntaina oli lähetysjuhla Kumpulassa, illalla messu kirkossa, maanantai-aamuna oltiin koululla eskarissa ja ekaluokassa ja iltapäivällä Kylätuvalla. Illalla Tuula oli vielä mukana Siionin kanteleen lauluillassa, missä sielläkin oli vielä parikymmentä ihmistä. Kiitokset myös kaikille paikalla olleille! Ja Kylätuvan naisille kahvista ja siitä, että saimme tulla. Ja Honkosen Anitalle kiitos maistuvista mandaaseista! Ja Pentille ja Minnalle musiikista!  Pidetään Kenia mielessämme ja rukouksissamme! Ja muistetaan oman elämämme keskellä, että kuitenkin Jumala on!