Kyyjärven verkkolehti | huhtikuu 2010
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn English

Yhteistyökumppaneille logopaikka. Valitse yrityksellesi sopiva aihealue ja varaa paikkasi heti !

Katso lisäkuvat   

Terveiset Kinnulasta!

23.4.2010 Riitta Kytölä/Kyyjärven seurakunta

Kinnulassa on taas käyty ja tuttuja nähty! Siellä näkyi mm. Kinnulan seurakuntapastori Jari Kuusi ja muitakin tuttuja! Eihän tästä kovin monta vuotta ole, kun viimeksi kävimme Kinnulassa - ja vielä vähemmän aikaa siitä, kun kinnuset kävivät täällä meillä, joten tuttujahan me oltiin melkein kaikki jo ennestään!

Meitä oli reissussa melkein autollinen eli 34 henkeä. Otimme torstai-aamuna suunnan kohti Kinnulaa. Menomatka meni liiankin nopeasti hyvässä seurassa. Vähän olimme aluksi eksyksissä Kinnulan terävimmässä keskustassa, kun ruokapaikkaa - paikallista Kivirantaa- ei heti löytynyt. Mutta ei hätää! Kuljettajamme Esa Oksa ja matkaoppaamme, Kinnulan lahja Kyyjärvelle, Pentti Pekkarinen, luotsasivat meidät turvallisesti lihapatojen ääreen hyvissä ajoin ennen uhkaavaa nälkäkuolemaa.

Ruokailu jälkeen siirryimme seurakuntatalolle ja siellä se rakas tuttu hahmo, Jari, oli meitä vastaanottamassa. Joimme kahvit ja seurustelimme. Sitten alkoi ohjelma - ja se oli hyvää!

Aluksi lauloimme virren 343, sen jälkeen Kinnulan diakoniatyöntekijä Anna-Kaisa Syrjälä tutustutti meitä vielä paremmin toisiimme. Sitten päästettiin Vilho Korpeinen ja Pentti Pekkarinen ääneen -he lauloivat kolme laulua. Matti Tamminen lausui runon. Salme Tanskanen lauloi Jarin säestyksellä "Oi muistatko vielä sen virren". Sitten kuulimme runoja Kaarina Peurasen, Annikki Pölkin ja kinnulalaisen Laimi Pekkarisen esittäminä. Lopuksi saimme kuulla vielä Vilhon ja Pentin esittämän iki-ihanan "Vaari-vainaan kantelen". Ennen yhteisen hetken päätöstä pidettiin vielä arpajaiset, ja suurin osa voitoista taisi lähteä meidän mukaamme Kyyjärvelle - niin kohteliaita nuo kinnuset ovat! Jari piti vielä loppuhartuden ja veisasimme yhdessä virren 600 "Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan".

Lopuksi saimme vielä ihailla Kinnulan kaunista ja kodikasta kirkkoa.

Kun lopulta istuimme autossa, huomasimme, että kello oli jo kolme! Kinnulassa oli vierähtänyt neljä kokonaista tuntia kuin siivillä! Kotimatkalla lauloimme taas yhdessä ja kuulimme monta hyvää juttua! Kun vielä kuulimme laulua sekä venäjäksi että mustalaiskielellä, oli olo päivän jälkeen kuin olisi ulkomailla käynyt. Suosittelemme kaikille käyntiä Kinnulassa- se virkistää! 

 Ps. Jari oli onneksi ihan entisellään!