Isojako

Isojakoa edelsi maan kartoittaminen.

Ensimmäiset varsinaiset isojako kartat laadittiin Saarijärvellä 1780-luvulla. Kyyjärvellä isojaon aikaan oli 4 jakokuntaa: oli Oikarin-Pölkin-Nopolan- ja Hokkalan jakokunnat.

Isojakoa suoritettaessa selkiytyivät myös pitäjien väliset rajat. Saarijärven ja Kokkolan välinen rajankäynti toteutettiin vuonna 1722, jolloin raja määriteltiin Koirapuskasta Säynetlampeen. Vuonna 1847 rajaa jatkettiin Säynetlammista Vipulameen Kivijärven rajaan. Säynetlampi sijaitsee Perho-Kyyjärvi rajalla lähellä 13 tietä.

Mäkelän talo ja Kirvesmäen uutistila olivat tulleet perustetuiksi Kyyjärven (Karstulan) puolelle, vaikka koko ajan olivat hallinnollisesti kuuluneet Perhoon ja Perhon puolelle jäivät. Kirvesmäki on ollut hyvin kauan asuttuna. Ennen sen nimi oli Pyhämäki.

Taru kertoo, jotta miten nimi muuttui Kirvesmäeksi. Tämä Pyhämäki oli hyvää koski ja halmemaata, kun sitten kasken jälkeen aho kasvoi koivun varpuja. Kun sitten Möttösen ja muut alavat alueet tulivat asutuiksi, niin tulivat tietämään, että Pyhämäellä kasvaa nuoria koivun varpuja. Niinpä veivät kirveenteriä -pujottelivat kirveensilmän läpi koivunvarvun. Ei kestänyt kauan kun varpu kasvoi kirveensilmän täyteen ja tuli parahiks vahva varsi. Kun alta katkaisi niin oli valmiiksi sovitettu. Aholla oli useita kirveitä ja niinpä sai nimeksi Kirvesmäki.

Kyyjärvellä 17.3.2010
Sulo Tamminen