ENSIHARVENNUSTEN ENERGIATUKI EI SEKOITA PUUMARKKINOITA

Metsäteollisuus ry:n on esittänyt vahvaa kritiikkiä maa- ja metsätalousministeriön lakiesityksestä pienpuun energiatueksi ja väittää, että se vääristää ja sekoittaa puumarkkinat. Energiatuen kielteisiä vaikutuksia puumarkkinoille on rajusti liioiteltu.

Maa- ja metsätalousministeriön esityksen mukaan energiapuutukea maksettaisiin lähtökohtaisesti kaikelle nuorenmetsänhoidon ja ensiharvennusten yhteydessä hakattavalle ja energiakäyttöön toimitettavalle puulle. Tukea maksettaisiin kuitenkin enintään 50 m3/ha kertymälle. Metsänomistajajärjestö ei olisi kaivannut leikkuria enimmäismäärälle, mutta merkittävämpi asia on se, ettei lakiesityksessä asetettu kohteiden kelpoisuusvaatimukselle erillisiä läpimittarajoja. Ratkaisu on oikea, jos ja kun todella halutaan saada aikaan merkittävä lisäys energiapuun korjuumääriin. EU:n asettamat uusiutuvan energiankäytön velvoitteet eivät toteudu ilman vaikuttavuudeltaan riittäviä kannustimia. Teollisuuden vaatimat rajoitteet läpimitoille ja kertymälle (max 30 m3/ha), vesittäisivät koko tavoitteen energiapuumäärien kasvattamisesta. Lisäksi MMM:n esitys on yhteiskunnan valvonta- ja hallintokulujen kannalta järkevin mahdollinen. Niukat eurot on viisasta suunnata toimintaan metsässä eikä millimetrejä mittaileviin hallinnollisiin tarkastuksiin.

Itse asiassa muutos ensiharvennusten energiatuessa kentällä ei olisi maata järisyttävä, sillä nykyiselläänkin läpimitaltaan alle 16 cm ensiharvennusmetsät ovat valtaosaltaan haketus- ja korjuutukien piirissä. Tukea maksetaan siis nykyisinkin noin 1,5 milj. m3:n energiapuumäärälle, eikä tämä ole puumarkkinoita sekoittanut. Sen sijaan tuki on ollut erittäin tärkeä kannustin nuorten metsien hoidossa.

Metsäteollisuus ry:n kannanotto on rajusti ylireagoiva kuitupuun käytön varjelussa. Tässä tilanteessa on todella erikoista väittää, että tuki vaarantaisi paperitehtaiden tulevaisuutta. Metsät suorastaan pursuavat kuitupuuta ja joka vuosi sitä on metsissämme edellisvuotta enemmän.  Ennen lamaa ja viimeisimpiä paperikoneiden sulkemisia kotimaisen kuitupuun hakkuukertymät (2004-2008)  kohosivat Suomessa 28 milj. kuutiometriin, mutta metsien kestävä hakkuumahdollisuus oli jo silloin 10 milj. m3 suurempi. Tällä hetkellä kuitupuun käytön vaje on selvästi suurempi. Tuontipuun joustosta riippuen kotimaisen kuitupuun vajaakäyttö ilman energiakäyttöä on suuruusluokassa 15 milj. m3. Nyt on aivan välttämätöntä saada monipuolista ja laajenevaa käyttöä ensiharvennuspuulle, jotta metsänhoidolliset ja metsien tulevaisuuden kannalta välttämättömät, ensiharvennushakkuut saadaan edes kohtuudella toteutettua. Haaste on kova, sillä valtakunnassa ensiharvennusten määrä pitäisi pystyä pysyvästi kaksinkertaistamaan seuraavan kymmenvuotiskauden aikana. Järkevästi laaditulla lainsäädännöllä pienpuun energiatuesta voidaan siis merkittävästi edistää sekä metsänhoitoa että puun energiakäyttöä.

Metsäteollisuuden erityinen huoli ensiharvennuspuun käytöstä juuri puuhuollon näkökulmasta ihmetyttää, sillä ensiharvennuksilta kertyvä kuitupuu edustaa noin 10-15 prosentin osuutta massa- ja paperiteollisuuden raaka-ainekäytöstä.