Hyvinvointi kuuluu kaikille

Eurooppalaisen sosiaalitutkimuksen mukaan olemme yksi onnellisimmista eurooppalaisista kansoista.

Vain Tanska ja Sveitsi menivät Suomen edelle, Ruotsi ja Norja olivat aivan kannoillamme.
Myös monet muut kansainväliset tutkimukset kertovat positiivista Suomesta. Talouden vireyttä, elämän laatua, koulutuksen tilaa ja tuloksia mittaavissa tutkimuksissa olemme kärkimaita. Yhdysvaltalainen viikkolehti Newsweek julkaisi elokuussa arvioinnin, jossa he olivat vertailleet sadan eri maan kansalaisten elinoloja. Suomalaisten elinolot arvioitiin parhaimmiksi.
 
Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy ensisijaisesti perheissä ja lähiyhteisöissä. Perheiden hyvinvoinnin ytimenä on toimiva parisuhde sekä toimiva ja tasapainoinen vanhemmuus. Vanhemmuuteen kasvaminen ja vanhemmuuden säilyminen toimivana ihmissuhteena edellyttää yhteiskunnan tukitoimia, joista osa kohdentuu lapsi-vanhempi vuorovaikutussuhteeseen ja osa vanhempien keskinäisen suhteeseen.
 
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, (THL) taannoin julkaisema tutkimuskatsaus paljasti laajan ja voimakkaan yhteyden lapsuuden aikaisten ongelmien ja aikuisuuden mielenterveyshäiriöiden kehittymisen välillä. Se osoittaa miten tärkeätä olisi huolehtia perheistä ja lasten hyvinvoinnista koko kasvun ja kehityksen ajan kotona, koulussa, toveripiirissä ja harrastuksissa.
 
Suurella osalla lapsista, nuorista ja perheistä elämä onkin kunnossa, perheet tulevat kohtuullisesti toimeen ja elävät terveinä. 
Pahoinvoinnin määrä on kuitenkin lisääntynyt ja hyvinvointierot ovat kasvaneet. Lapsiköyhyys on liki kolminkertaistunut 90-luvun lamasta lähtien. Lapsiköyhyys on toisensuuntaisista ponnistuksista huolimatta Kelan erikoistutkijan, Mikko Niemelän mukaan nyt samalla tasolla kuin 1970-luvun Suomessa.
 
Kilpailun koveneminen, uudet osaamis- ja menestymisvaatimukset koko yhteiskunnassa heijastuvat perheisiin. Aikuisten väsyminen työelämässä, epävarmuus ja ahdistus tulevaisuudesta ovat suorassa yhteydessä lasten ja nuorten hyvinvointiin.
 
Lapsen ja nuoren kehityksen pohja rakentuu jo varhain, raskauden aika ja ensimmäiset elinvuodet muokkaavat vahvasti ihmisen kehitystä. Raskaus, syntymä ja vanhemmuus lapsen ensivuosina ovat inhimillisesti, kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti äärimmäisen arvokkaita. Varhain tapahtuvalla kehityksellä ja oppimisella on kattavampi merkitys myöhempien kehitysmahdollisuuksien ohjaamisessa kuin myöhemmillä vaiheilla. Myöhemmät kehitysvaiheet rakentuvat edeltävien kehitysvaiheiden pohjalle.  
Työssäkäynti on sekä hyvinvointia tuottava että suojaava tekijä. Työssäkäyvien tulotaso on kohentunut veronalennusten ja ansiotason nousun vuoksi, työttömät ovat jääneet näitä hyötyjä vaille.
Heikoimmin toimeentulo on kehittynyt pienten lasten perheillä, yksinhuoltajaperheillä sekä monilapsisilla perheillä. Muutoksen syinä ovat olleet työllisyyteen liittyneet vaikeudet ja asumisen kallistuminen, mutta myös perhepoliittisten tulonsiirtojen reaalisen tason lasku. EU-tasolla köyhäksi määritellään kotitalous, jossa käytettävissä olevat tulot ovat alle 60% mediaanituloista.
 
Pikkulapsiperheiden, alle kolmivuotiaiden lasten vanhempien tulot olivat vuonna 2002 reaalisesti vuoden 1990 tasolla mutta yksinhuoltajien tulot siis laskivat tämänkin tason alle. Yksinhuoltajien työllisyys on samaan aikaan laskenut kaksi kertaa niin paljon kuin muun väestön. Pätkä- ja silpputyöt ovat lisääntyneet. Monilla yksinhuoltajilla on kuitenkin ylivoimaisia hankaluuksia yhdistää työssäkäynti ja lastenhoito, mikä johtaa työttömyyteen ja köyhyyden lisääntymiseen. Yksinhuoltajaperheiden lisäksi maahanmuuttajaperheet erottuvat tutkimuksissa köyhimpinä.
 
Lapsiperheissä kaivataan Väestöliiton perhebarometrin mukaan lisää sekä aikaa että rahaa.
Pienituloiset ja yksinhuoltajat toivoivat lisää rahaa, kahden työssä käyvän vanhemman perheet sekä korkeasti koulutetut haaveilivat enemmän työajan joustoista. Yksinhuoltajat tarvitsisivat molempia ja esille nousi myös toive siitä että hoitovapaata voisi käyttää myös lapsen lähisukulainen.
Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa meillä on paljon tehtävää. Sekä työpaikoilla että valtakunnallisella päätöksenteon tasolla on uskallettava tehdä muutoksia niin, että työntekijöiden erilaiset elämäntilanteet otetaan paremmin huomioon. Tähän saakka valitettavasti perheet ovat joutuneet joustamaan enemmän työelämän hyväksi.
Perhetutkija Lassi Lainialan tekemän perhebarometrin mukaan tärkeimmiksi uudistustoiveiksi lapsiperheiden tukemisessa nousivat joustavien työaikaratkaisujen lisääminen pienten lasten vanhemmille, osa-aikatyömahdollisuuksien parantaminen sekä kotihoidon tuen korottaminen.
Joustavia työaikajärjestelyjä kaipaavat myös henkilöt, jotka hoitavat ikääntyviä vanhempiaan tai muita läheisiään.
 
Lapsiperheet tarvitsevat sosiaalisia verkostoja, vertaistukea ja ystäviä. Erityisesti kotipalvelujen suuntaaminen myös lapsiperheille estäisi monen vanhemman uupumisen ja olisi näin mitä parasta ennalta ehkäisevää lastensuojelutyötä. Väestöliiton tutkimuksen mukaan meillä käytetään perhepolitiikkaan hieman enemmän rahaa kuin Euroopassa keskimäärin. Palvelumme ovat kuitenkin jäljessä muista Pohjoismaista. Lapsiperheille tarjottava kodinhoitoapu on kutistunut, siihen kuluu vain prosentti palveluihin käytettävistä varoista. Lasten ja nuorten laitoshoito vie yli kaksikymmentä kertaa enemmän rahaa.Paitsi kotipalvelulla, myös uudentyyppisillä matalan kynnyksen palveluilla olisikin tässä ajassa kysyntää. Kolmas sektori ja vapaaehtoiset voivat yhdessä julkisten palvelujen kanssa osaltaan vastata huutoon, tarjota läheisneuvonpitoa, apua ja tukea arjessa.
 
Turvallisen ihmisen puute on monen lapsen kohdalla polttava ongelma. Lapset tarvitsevat pysyviä ihmissuhteita, joissa on mahdollista purkaa ja jakaa arkea. Nämä tarpeet tulevat tyydytetyiksi vain lapsen elinympäristöön kuuluvien pysyvien aikuissuhteiden kautta. Tällä hetkellä elämme kuitenkin aikaa, jolloin ihmissuhteet ovat jatkuvassa muutoksessa. Näin on käynyt niin perhepiirissä, asuinympäristössä kuin yhteiskunnan järjestämissä palveluissakin. Vaikka valtaosa lapsistamme elääkin riittävän turvatuissa olosuhteissa, neljäsosa tai jopa kolmasosa lapsistamme voi huonosti. Heiltä puuttuu perushoiva, heillä on heikko itsearvostus taikka fyysis-psyykkistä oireilua.
 
Panostaminen nuoriin kannattaa. Valtiontalouden tarkastusviraston taannoisen laskelman mukaan pysyvästi syrjäytyneestä nuoresta aiheutuu yhteiskunnalle miljoonan euron lasku, puhumattakaan yksilön ja hänen lähipiirinsä inhimillisestä kärsimyksestä.
Professori Veikko Aalberg nostaa aikamme suureksi haasteeksi sellaisten kasvuolojen tarjoamisen, jotka takaavat nuorille riittävän mielenterveyden. Aalberg laskee, että jopa 20 % suomalaisnuorista voi huonosti ja vaarana on, että osa heistä syrjäytyy psyykkisistä tai sosiaalisista syistä.
Myös Suomen Akatemian ja Lääkäriseura Duodecimin konsensuskokous, jonka paneelissa sain tehdä työtä, muistutti nuorten mielenterveyden häiriöiden yleistymisestä. Konsensuspaneelin julkilausumassa todettiin, että nuorten hoito on heikosti koordinoitua ja pirstaleista, minkä vuoksi voimavaroja valuu hukkaan ja hoito on jopa tarpeettoman laitosmaista. Ehdotimme monialaisten hoitokeinojen käyttöönottoa ja Käypä hoito –suosituksen laatimista.
Nuoret tarvitsevat ennen kaikkea sosiaalista tukea, asiallista ja kunnioittavaa kohtelua ja kuulluksi tulemista. Perheen merkitys ehjässä kasvussa on aivan olennainen ja vanhempien tuki ja ohjaus nuorelle erityisen tärkeää.
Yksi aikamme harhoista on uskomme siihen, että teknologiasta löytyy ratkaisu kaikkeen. Olemmeko kadottaneet historian tajun? Eikö meidän tulisi ottaa historiasta päätöstentekoon mukaan se, mikä selkeästi on arvokasta. Nimenomaan kovina aikoina meitä on vienyt eteenpäin vahva yhteisöllisyyden kokemus ja vastuu toinen toisistamme. Meidän tulisi oppia vihdoinkin yhdistämään aineellinen hyvinvointi ja yhteisöllisyyden kulttuuri. Meidän on uskallettava pohtia, mitä todella tarvitsemme ja mitkä tarpeistamme ovat ulkopuolelta tuotuja.
Ratkaisut on mahdollista löytää, jos vain yhdessä haluamme niin.
 
 
Aila Paloniemi kansanedustaja (kesk)
Opetushallituksen johtokunnan pj
Valtiovarainvaliokunnan jäsen
 
www.ailapaloniemi.net