Kyyjärven verkkolehti | marraskuu 2010
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn English

Interraililla Puolassa pyörän kanssa

Interailille voi lähteä iäkkäämpikin ja itse yhdistin siihen pyöräilyn. Kolmen viikon sessio alkoi Baltian läpi pyräilyllä Puolaan. Puolasta matka jatkui junalla ja pyörällä aina Välimerelle ja Brysselin kautta takaisin.


Tulipa käytyä Härmän kuuluisan häjyn pihamaalla

Yhteistyökumppaneille logopaikka. Valitse yrityksellesi sopiva aihealue ja varaa paikkasi heti !

 

Katso lisäkuvat   

Interraililla Puolassa pyörän kanssa

21.11.2010 Jukka Kainulainen

Interailille voi lähteä iäkkäämpikin ja itse yhdistin siihen pyöräilyn. Kolmen viikon sessio alkoi Baltian läpi pyräilyllä Puolaan. Puolasta matka jatkui junalla ja pyörällä aina Välimerelle ja Brysselin kautta takaisin.

Sunnuntai aamuna 3.10. ylitin Puolan rajan ja aloin etsiä Suwalkin kaupungista rautatieasemaa. Baltia ei kuulu Inter Rail passin piiriin, joten alkumatka oli poljettava pyörällä. Rautatieasema Suwalkissa löytyi helposti navigaattorilla, mutta paikalla ei ollut ketään. Havaittuani, että kaupungissa on 3 asemaa, päätin käydä niitä katsomassa. Minulla oli kosolti aikaa junan lähtöön. Olin tutkinut aikataulut internetistä edellisenä iltana. Juna-aikataulut ovat yleensä hyvin netissä. Toiset käyttöliittymät toimivat toisia paremmin ja Puolan rautatieyhtiön sivut olivat kelvolliset.

Kierreltyäni kaupunkia, löysin myös muut kaksi navikaattoriin merkittyä asemaa. Toisessa asui iso lapsiperhe ja toinen oli vähäkäyttöinen tavara-asema. Kävin syömässä Suwalki Plazassa pizzan ja tein pikku ostoksia matkaeväiksi. Kävin ostamassa jo avautuneelta asemalta lipun polkupyörälle ja tein vielä pyörälenkin kaupungille ennen junan lähtöä.

Juna kohti Varsovaa lähti ajallaan ja matka sujui hyvin. Junassa oli vaunu, jossa oli tilat pyörille ja muille matkatavaroille. Vaunun osastossa oli istuimet kuudelle ja osastossani oli aluksi kaksi muuta matkaajaa, mutta jonkin ajan kuluttua loputkin penkit täyttyivät. Vieressäni istunut 50- 60 vuotias mies yritti keskustella kanssani, mutta oma puolan taitoni oli heikohko ja hän ei ilmeiseti muita kieliä osannut. Näytimme kuitenkin toisillemme valokuvia kännyköistämme. Ilta oli jo pitkällä, kun saavuimme Varsovaan.

Varsovassa tutkin aikatauluja ja huomasin, että vajaan tunnin kuluttua lähtisi juna Krakovaan, joten ostin sinne lipun pyörälle ja paikkalipun, koska kyseessä oli intercity juna. Junaa odotellessa söin kioskilta ostamani puolalaisen piirakan.

Matka Krakovaan sujui jouhevasti ja olin puolen yön jälkeen perillä. Krakova on Unicefin maailmanperintö kohde keskustan osalta, koska se on vanha ja säilynyt melko vahingoittumattomana sodilta. Vanhasta kaupungista löysin useita hotelleja ja majotuin ovikelloa soittaen Hotelli Poloniaan. Hotelli oli vanha ja huoneet korkeita. Aamupalan jälkeen oli valmis jatkamaan  kohti Tsekkiä.

Kaupungista ulos pyöräily osoittautui haasteelliseksi, koska suoria katuja ei juuri ollut. Koko ajan oli oltava tarkkana suunnasta ja kadusta, jota kulki. Skawinan pikkukaupungissa söin piolilta päivin ja jatkoin matkaa kohti Auschwitziä ja Birkenauta. Nämä natsien keskitysleirit ovat myös Unicefin listoilla. Aushwich oli hyvin säilynyt, mutta Birkenauta, joka oli noin 3 kilometrin päässä, oli ajan hammas jo syönyt. Paikat kertoivat ihmisluonnon pimeämmästä puolesta ja ovat suosittuja turistikohteita.

Illan hämärtyesä lähestyin Katowicea, josta oli aikonut jatkaa Tsekin puolelle Ostravaan. Kun löysin aseman, sain tietää, etteivät he myy lippuja polkupyörille ulkomaan reiteille. Ainut virkailija, joka osasi englantia, sanoi, että voisinhan kysyä sitä konduktööriltä, koska he voivat ottaa pyörän kyytiin, mikäli tilaa on. Odottelin asemalla yli puolen yön sekalaisen seurakunnan kanssa, jotta konduktööri saisi sanoa, ettei ota pyörää junaan. Odotin vielä yli kahden yöllä Budapestin junaa, jonka konduktööriltä sain saman vastauksen.

Niinpä läksin etsimään kaupungilta hotellia, mikä oli hankalaa koska navikaattorista oli loppunut virta. Taksikuski ohjasi minut läheiseen hotelliin, jossa henkilökunta majoitti minut ystävällisesti ja pääsin lepäämään.

Aamulla jatkoin Katowicesta pyörällä kohti Tsekin Bohumia. Alkumatkasta tihkutti hiukan vettä ja yöllä oli satanut kovempaa, mutta iltapäivä oli poutainen. Polkupyörän taka-akselin laakeri alkoi temppuilla muutaman kymmenen kilometrin jälkeen, mutta vika parani jonkin matkan kuluttua. Suunnistin pikkuteitä pitkin ja matka joutui kohtuullisen mukavasti. Matkalla tienvarrelle sattui pikku saha, jonka tukkivannesahaa kävin ihastelemassa. Matkalla näkyi suuria hiilivoimaloita, jotka ovat alueen tärkeimmät energian lähteet. Iltapäivällä saavuin Tsekin rajalle ja suunnistin kohti Bohumia.