Tuhkalla rämeet kasvuun

Kyyjärven metsänhoitoyhdistys suunnittelee yhteishanketta turvemaiden tuhkalannoitukseen. Yhteishankintana kustannukset saadaan kuriin ja töiden organisointi onnistuu paremmin. Mikäli omistat ojitettuja rämesoita, jotka tarvitsevat lisäpotkua kasvuun, niin ilmoita meille metsänhoitoyhdistykseen; jukka.kainulainen@kyyjarvi.mhy.fi tai puhelin 0400-645613.

 Teemme laskelmat kustannuksista ja tutkimme mahdollisuuden saada kemera-tukia sekä otamme tarvittavat neulasnäytteet terveyslannoituskohteista. Kasaamme hankkeet helmikuun 2011 loppuun mennessä ja kilpailutamme ne lannoitteen toimittajien ja levittäjien kesken. Talvilannoitukset onnistuvat maalis-huhtikuussa ja lentolevitykset myös kesällä.

Kyyjärvellä on rämeitä ojitettu jo reilut 50 vuotta. 1960-luvun laajat ojitusalueet ovat metsittyneet ja melkoinen osa niistä on jo kunnostusojitettukin. Rämeiden hyvän typpitalouden ohella etenkin paksumpiturpeisilla soilla on puutetta etenkin fosforista ja kalista sekä hivenaineista. Puut kaipaavat kasvaakseen hyvin riittävästi myös näitä ravinteita. Tuhkalannoitus on oivallinen keino ravinnetalouden parantamiseksi pitemmäksi aikaa.

Käyttökohteet

Tuhkan luonnolliset käyttökohteet ovat runsaasti typpeä sisältävät suometsät, joilla puuston kasvua rajoittaa fosforin ja kaliumin puute. Tuhkalla voidaan korjata myös kasvuhäiriöistä kärsivien suometsien ravinnetilaa. Turpeessa on yleensä vähemmän kivennäisravinteita, fosforia, kaliumia, kalsiumia, booria, sinkkiä ja kuparia kuin kangasmaassa. Ohutturpeisilla alueil­la kasvuhäiriöt ovat paksuturpeisia alueita harvinaisempia. Kasvuhäiriöt voidaan varmistaa puustossa esiintyvien oireiden perusteella tai ottamalla neulasnäytteitä, jotka analysoidaan laboratoriossa.

Lannoituksen vaikutukset

Puuntuhkan vaikutus puiden ilmiasussa näkyy jo vuoden kuluessa levitykses­tä. Neulasten väri muuttuu tummanvihreäksi kaliumin ja boorin puutosalueilla, näiden ravinteiden pitoisuudet neulasissa kohoavat puutosrajan yläpuolelle ja neulasten koko kasvaa. Fosforinpuutos korjaantuu 3–4 vuoden kuluessa. Puus­ton ravinnetila säilyy hyvänä tai tyydyttävänä 20–50 vuoden ajan, riippuen käytetystä annostuksesta. Jo verraten pienillä fosforiannoksilla (25–30 kg/ha) saadaan aikaan ravinnetilan kohentuminen ja kasvun merkittävä parantuminen vähintään 20 vuoden ajaksi. Oikein valituilla kohteilla puuston kasvun lisäys voi olla 2–4 m3/ha/v. Rämemänniköissä yhdellä lannoituskerralla on voitu lisätä nuo­rien puustojen kasvua käytännössä ainakin 80–100 m³/ha.

Tuhkalannoituksen aiheuttamat muutokset maaperän happamuudessa ja alku­ainepitoisuuksissa ovat hyvin pitkäaikaisia, jopa 40–60 vuotta. Tuhka on hyvin emäksistä, siksi sen kalkitusvaikutus on metsissä hyvin voimakas. Pintaturpeen ja kangashumuksen pH-luku voi kohota kasvupaikas­ta, tuhkan laadusta ja tuhka-annoksesta riippuen 1–3 pH-yksikköä. Muutokset rajoittuvat kuitenkin aivan pintamaahan noin 10 cm:n kerrokseen. Tuhka lisää maan pintakerroksen alkuainepitoisuuksia huomattavasti lan­noitussuositusten mukaisilla annoksilla (4 000–5 000 kg/ha).

Vesistöt

Vaikka tuhkalannoitus nostaa turpeen pintakerroksen ravinnepitoisuuksia, ve­sistöille haitallisen fosforin huuhtoumat ovat olleet hyvin vähäisiä. Toden­näköisenä syynä pidetään fosforin sitoutumista tiukasti tuhkan sisältämiin rauta- ja alumiiniyhdisteisiin. Raskasmetalleja on huuhtoutunut tuhka-aloilta myös vähän. Ravinteiden ja raskasmetallien huuhtoutuminen li­sääntyy kuitenkin merkittävästi, jos tuhkaa päätyy levityksen yhteydessä suo­raan ojiin tai vesistöihin.

Maalevitys

Tuhkaa voi lannoittaa myös talvisin, jolloin jäätynyt turve ja lumi kantavat maa-koneita. Talvilevitystä helpottaa, kun se tehdään heti hakkuun jälkeen kuor­matraktorin tiivistämiltä ja pakkasen kovettamilta ajourilta. Jos ojat kaivetaan ennen tuhkan levitystä, kaivumaita ei saa kasata ajourille, ja suurimpiin ojiin tehdään ojaluiskia ylitysten helpottamiseksi. Maalevityksessä yhden työpäivän aikana saadaan levitetyksi noin 40 000 kg tuhkaa eli noin 10 ha. Puutuhka ja maalevitys on tällä hetkellä hehtaarihinnal­taan noin 200 – 300 €/ha.

Lentolevitys

Lentolevitystä voidaan tehdä myös sulan maan aikana. Se on kuitenkin kallista pienille yksittäisille kohteille. Kustannuksia voidaan kuitenkin alentaa muo­dostamalla keskittymiä. Tuhkan varastopaikat sekä helikopterin nousu- ja laskupaikkojen tilantarve ja sijainnit selvitetään etukäteen levityssuunnitelman teossa. Puuntuhka ja sen helikopterilevitys maksavat met­sänomistajalle tällä hetkellä noin 350–450 euroa hehtaarilta. Suurin osa kus­tannuksesta johtuu levitystyöstä, koska tuhkaa on käytettävä noin 4 000–5 000 kg/ha. Tällä määrällä saavutetaan turvemaille suositeltu ravinnelisäys, joka on fosforin osalta 40–50 kg/ha ja kaliumin osalta 80–100 kg/ha.

Kustannukset ja tuotto

Kasvupaikka ja levitysmenetelmä vaikuttavat merkittävästi tuhkalannoituksen kustannuksiin ja tuottoihin. Helikopterilevityksellä voidaan nuorissa männiköissä saada 20 vuoden aikana parhaimmillaan 6 prosentin tuotto. Maalevityksessä tuotto voi nousta vastaavilla kohteilla hieman yli 10 prosentin.

Tuhkalannoituksen kannattavuutta parantaa valtion terveyslannoituksiin maksama Kemera-tuki. Se voi nostaa helikopterilevityksen tuoton yli 10 pro­sentin 20 vuodessa. Ilman tukeakin kannattavuutta parantaa tuhkalannoitusin­vestoinnin verovähennyskelpoisuus pääomatuloista. Tuhkalannoituksen tulosta parantaa se, että lannoitushanke voi terveyslannoitukseen soveltuvalla kohteella saada kestävän metsätalouden rahoitustukea. Hyväksytyssä hankkeessa tuki kattaa noin puolet materiaali- ja levityskustannuksista. Tuhkan ja levityksen osalta tuki on 55 %. Kasvatuslannoituksissa ei valtion tukea ole.

Tietoa lisää linkistä, jota olen käyttänyt lähteenäni: Tuhkalannoitusopas
http://www.metsavastaa.net/files/metsavastaa/Metsatietostandardi/tuhkalannoitusopas_fin.pdf