Kyyjärven verkkolehti | helmikuu 2011
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn English

Verohuojennus on tehokkain keino metsätilakoon kasvattamiseksi

Oletteko valmis tekemään työtä sukupolvenvaihdoksen verohuojennuksen ulottamiseksi myös metsätiloihin? kysyi MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Metsä puhuu –hankkeen vaalitilaisuudessa puolueiden edustajilta. MTK:n mielestä metsätilan sukupolvenvaihdoksella tulee olla samat veroedut kuin maatilan sukupolvenvaihdoksella.


METSÄTEOLLISUUS ON MERKITTÄVIN TEOLLISUUDENALA VALTAOSASSA SUOMEA Tuhkalla rämeet kasvuunMETSIEN KÄSITTELY NOPEIN TAPA VARMISTAA SÄHKÖNJAKELUAPEFC-metsäsertifiointi sopii suomalaiseen metsätalouteen parhaiten Tietoa uudesta pienpuun energiatuestaELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO

Yhteistyökumppaneille logopaikka. Valitse yrityksellesi sopiva aihealue ja varaa paikkasi heti !

Verohuojennus on tehokkain keino metsätilakoon kasvattamiseksi

9.2.2011 Mikko Tiirola/JK

Oletteko valmis tekemään työtä sukupolvenvaihdoksen verohuojennuksen ulottamiseksi myös metsätiloihin? kysyi MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Metsä puhuu –hankkeen vaalitilaisuudessa puolueiden edustajilta. MTK:n mielestä metsätilan sukupolvenvaihdoksella tulee olla samat veroedut kuin maatilan sukupolvenvaihdoksella.

Metsänomistajien keski-ikä on yli 60 vuotta. Viidennes 60 vuotta täyttäneistä metsänomistajista vetäytyy pysyvästi markkinoilta, lakkaa siis myymästä puuta. Usein metsätilan omistaja vaihtuu vasta perinnönjaossa. Kun metsän saa haltuunsa vasta lähellä eläkeikää, perijällä ei ole suurta tarvetta myydä puuta.

Metsäelinkeinon kannattavuuden ja puumarkkinoiden toimivuuden kannalta metsätilakoon kasvattaminen ja erityisesti sukupolvenvaihdosten nopeuttaminen on erittäin tärkeää. Muitakin keinoja toki on, mutta Tiirolan mielestä sukupolvenvaihdosten verohuojennus on paras keino.

Sukupolvenvaihdokset vauhdittuisivat jos metsätilan sukupolvenvaihdoksella olisi samat veroedut kuin maatilan, totesi Tiirola.  MTK toimii aktiivisesti sukupolvenvaihdosten verotuksen tasapuolistamiseksi. Kaikki tuntuvat tiedostavan sen tärkeyden, mutta sanoista ei ole päästy tekoihin. Tiirola muistuttaa, että maatalouspuolella sukupolvenvaihdoksien verohuojennuksilla on saatu hyviä tuloksia aikaan

Suomessa on 300 000 metsätilaa ja 700 000 metsänomistajaa, joten muutokset omistuksessa tapahtuvat hitaasti. ”Tuskin tilakokoa voidaan nopeasti kasvattaa. Hyvä alku olisi se, jos pirstoutumiskehitys pysähtyisi”, sanoi Tiirola.

Pelkästään tilan kokoon ei kuitenkaan kannata tuijottaa. Tiirola muistutti, että 20–50 hehtaaria metsää omistavat yksityishenkilöt ovat viime vuosina hyödyntäneet metsävarallisuuttaan suhteessa jopa enemmän kuin suurien metsätilojen omistajat. Tärkeintä on siis, että metsänomistajalle tarjotaan edellytykset harjoittaa haluamansa laista metsätaloutta.

Metsätilamaksu tai muu vastaava veroluonteinen maksu ei ratkaise ongelmaa, päinvastoin. Pakkokeinoilla harvoin luodaan sellaista myönteistä ja yhdessä menestymisen ilmapiiriä, jota puumarkkinat toimiakseen vaativat.

Metsäntutkimuslaitoksen laskelmien mukaan sukupolvenvaihdoshuojennuksen vaikutukset valtiontalouden kannalta olisivat neutraalit ja pitkällä aikavälillä positiiviset.

On kummallista, että teollisuus edelleen haikailee metsätilamaksun perään, vaikka käytettävissä olisi valtiontaloudellisesti neutraaleja ja positiivisiakin keinoja, Tiirola ihmettelee. 

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola