Kunnanjohtajan kulmahuoneesta

Kesä on vaihtunut syksyyn ja lomat kouluksi ja työksi. Syksy on täynnä uusia haasteita, jotka pitävät meidät työn touhussa.

Kunnan toiminnassa syksy on tulevan vuoden talousarvion laadinnan aikaa. Tänä vuonna oman erityisen haasteensa tähän työhön tuo hallitusohjelmaan kirjattu ja ensi vuonna täysimääräisesti valtion toteuttama kuntien valtionosuuksien 631 miljoonan euron leikkaus. Samanaikaisesti ensi vuoden verotuloennuste näyttäisi, että verotulot laskisivat tämän vuoden arvioidusta. Tosin vielä ei ole tiedossa, mille tasolle tämän vuoden verotulojen toteuma lopulta asettuu. Kun tämän vuoden talousarvio on tietoisesti laadittu alijäämäiseksi, on tulevan vuoden talousarvion saaminen tasapainoiseksi hyvin haasteellinen tehtävä.

Valtakunnan uutisissa on ollut esillä niin ikään hallitusohjelmaan kirjattu kuntauudistus. Vielä ei ole aivan selvää, millaiseksi hallitus ja kuntaministeri tulevat esittämään kuntarakenteen pohjoisen Keski-Suomen osalta. Pohjoinen Keski-Suomi kun ei sovellu siihen muottiin, jossa kuntarakenne muovautuisi työssäkäyntialueiden mukaan. Kuntarakenneuudistuksen haasteet ovat aivan erilaisia kaupunkiseuduilla ja harvaan asutuilla seuduilla. Tähän saakka puhutussa ja esitetyssä muodossaan kuntauudistus oltaisiin tekemässä lähinnä lääkäripalveluiden vaatiman väestöpohjan mukaisesti. Aivan liian vähälle huomiolle on jäänyt lähipalveluiden läheisyyden, joustavuuden ja asiakaslähtöisyyden merkitys. Samoin meinaa unohtua kunnan merkitys ihmisten yhteisönä ja monien yhteisöllisyyttä rakentavien toimijoiden ja toimintojen viitekehyksenä. Kunta on keskeinen paikallista identiteettiä rakentava tekijä.

On varmasti perusteltua rakentaa raskaammat, laajempaa väestöpohjaa vaativat palvelut suuremmiksi kokonaisuuksiksi, kuten Saarikan alueella on tehtykin. Samalla täytyy kuitenkin ottaa huomioon ne palvelut, joita kuntalaiset päivittäin ja viikoittain käyttävät ja jotka eivät vaadi yhtä laajaa väestöpohjaa. Niiden toimivuuden, joustavuuden ja asiakaslähtöisyyden kannalta suuremmasta organisaatiosta voi olla jopa haittaa.

Kuntauudistus vaatii meiltä halua ja kykyä käydä analyyttistä ja asiapohjaista keskustelua. Uudistus ei voi pohjautua mielikuvatasolla liikkuvaan argumentointiin. Uudistuksessa ei voida myöskään käsitellä kaikkia kuntia yhden mallin mukaisesti, vaan erilaisille alueille on voitava löytyä niille sopivat ratkaisut. Meidät haastetaan etsimään ja löytämään paras mahdollinen ratkaisu tulevaisuutta ajatellen.

Kyyjärven kunnan organisaatiossa on tapahtunut ja tapahtumassa useita henkilövaihdoksia. Uusien opettajien lisäksi myös kunnan teknisessä toimessa on vaihtunut ja vaihtumassa henkilöitä. Reijo Tarvaisen jäätyä ensin lomalle ja siitä suoraan eläkkeelle, hänen tilalleen valittiin alkukesällä Jyrki Noponen, joka oli hoitanut kunnan jätevedenpuhdistamoa ja hyötyjäteasemaa yrittäjänä. Lokakuun alussa Mauno Murto jää lomalle ja eläkkelle ja hänen tilalleen on valittu Jukka Mäkelä. Lisäksi kunnanhallitus päätti varautua kunnanrakennusmestarin tulevaan eläköitymiseen palkkaamalla määräaikaiseen rakennusmestarin toimeen 30.9.2012 saakka Jouni Näreahon.

Lähdemme kuluvan syksyn ja tulevan talven haasteisiin luottavaisin mielin. Ammennamme voimia paitsi menneen kesän mukavista muistoista, myös raikkaista syksyn keleistä.

Eino Nissinen, kunnanjohtaja
eino.nissinen (at) kyyjarvi.fi
040 7421750