Katso lisäkuvat

Olavi Tuominen nukkui pois

Olavi Tuominen siunattiin Kyyjärven kappelissa lauantaina 10.12.2011. Muistotilaisuus oli Kivirannassa.

Reima Esko Olavi Tuominen syntyi 29.12.1922 Sääksmäellä. Hän oppi kävelemään laivassa perheen muuttaessa Amerikkaan. Lapsuusvuosina he asuivat New Yorkissa ja Kanadassa. Viiden vuoden kuluttua he palasivat Suomeen. Kun Helsinki näkyi laivasta oli Olavi todennut: "Nyt puhutaan suomea eikä englantia." Olavilla oli kolme siskoa. Amerikan tulon jälkeen Tuomisen perhe asui Helsingissä, jossa Olavi kävi koulut. Nuorena miehenä hän sairastui, mutta sisukkuudellaan kuntoutti itsensä. Sota aikaan 1940-luvun alkupuolella perhe muutti Jyväskylään. Olavi avioutui sodan jälkeen ja avioliitosta syntyivät pojat: Yrjö ja Mika. Olavi työskenteli isänsä vaatetusliikkeessä, piti valokuvausliikettä, hän oli monissa konttoreissa Jyväskylässä mm. Valmetilla ja lastulevytehtaassa. Olavi asui perheineen Vaajakoskella. Pisiin työpaikka oli  Harjun Betonin palveluksessa Jyväskylässä konttori ja myyntityössä. Hän jäi sieltä myös eläkkeelle vuonna 1982. Hän avioitui Hilkan kanssa syksyllä 1982 ja saman vuoden joulukuussa he muuttivat Kyyjärvelle, Hilkan lapsuudenkotiin, Oikarille. Olavin elämässä alkoi uusi vaihe. Taitavana ja ahkerana miehenä hän yhdessä Hilkan kanssa uudisti ja laajensi kodin, rakennettiin uusi varastorakennus autotalleineen, uusi sauna ja saunatupa. Heidän kotinsa oli viihtyisä ja kaunis. Siellä oli mukava puuhastella ja asua. Olavin kädentaidoista saivat myös pojat nauttia, kun isä oli mukana auttamassa mökinteossa. Olavi oli seurallinen ja yhdessä Hilkka vaimon kanssa osallistuivat Veteraanijärjestön, Eläkeliiton ja seurakunnan toimintaan. Heidän kotinsa oli tervetullut kokoontumisiin. Monet kerrat saimme kokoontua Oikarin seurakuntailtoihin Tuomisilla, jossa palveltiin vieraanvaraisuudella. Kyyjärvellä asuessaan Olavin harrastuksiin kuuluivat kalastus ja erityisesti valokuvaus. Aikaisemmin Jyväskylässä asuessaan veneily Päijänteellä ja retkeily mm. Lapissa sekä lauloi kuorossa.. Iän myötä tuli sairaus. Kun ei enää kotona voinut sairastaa, tuli muutto Kivirantaan. Elämä päivät tulivat täyteen 13.11.2011. Olavia jäivät kaipaamaan Hilkka puoliso, pojat perheineen, sisar, lähiomaiset ja tutut.

Olavin siunasi khra Olavi Vallivaara, kanttorina oli Minna Erkkilä ja suntiona Alpo Noponen. Muistotilaisuudessa Kivirannassa kirkkoherra puhui, Olavin pojat Yrjö ja Mika muistelivat isäänsä ja lauloivat yhdessä hänen muistolleen. Hilkan tytär Malla muisteli "Olli vaaria" ja häneltä saamiaan taitoja. Kanttori lauloi ja adressit lukivat Hilkan ja Olavin lastenlapset.