Metsäpolitiikkaa ja metsätaloutta ei pidä alistaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikalle

Myykö suomalainen metsänomistaja puunsa avohakkuulla tai ilman, sen ei pidä olla EU-tason päätös vaan metsänomistajan itsensä, sanoi MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen vuosikokouksessa Ikaalisissa.

Euroopan komissio on antanut maankäyttöä, sen muutosta ja metsätaloutta koskevan lakiehdotuksen. Komission linjaukset heijastelevat komission ajatuksia metsänkäsittelystä, mutta avohakkuiden kieltämistä tai edes vähentämistä lailla
komissio ei esitä, Tätä komission linjausta on kuitenkin ideologisesti tulkittu niin, että nykyisen kaltainen metsätalous pitäisi kieltää. Tiirolan mielestä ilmastopoliittisia tavoitteita ei pidä väheksyä, mutta metsäsektorin toimintaedellytysten tuhoaminen ilmastopolitiikan varjolla ei ole oikea tie.

Nykyinen metsäpolitiikka ja sen mukainen metsätalous ja metsien käsittely on tuottanut tilanteen jossa metsät sitovat jopa 60 % maamme hiilidioksidipäästöistä, metsien kasvu on tuplasti käyttöä suurempi, metsät ja niiden käsittely antavat perustan teollisuudelle joka työllistää välillisesti satoja tuhansia ihmisiä, tuottaa yli 20 % nettovientituloista ja muodostaa monissa maakunnissa talouden selkärangan, muistutti Tiirola. Määrätietoinen metsäpolitiikka on ollut myös hyvää ilmastopolitiikkaa.

Metsiemme sitoman hiilen määrä on aivan eri luokkaa kuin 50 vuotta sitten. Metsien käsittelymenetelmistä pitää saada päättää kansallisesti. Metsälakia ollaan parhaillaan uudistamassa siihen suuntaan, että metsänomistajalla olisi vapaus
halutessaan harjoittaa jatkuvaa kasvatusta tai tasaikäismetsätaloutta. Mutta tämä valinnan tekee vain ja ainoastaan metsäomistaja itse.

Ei löydy yksiselitteistä tieteellistä pohjaa sanoa, että avohakkuita tulisi ilmastosyistä välttää. Metlassa on tutkittu mm. maaperäpäästöjä, mutta mittaamisen vaikeuden ja lukuisten epävarmuustekijöiden vuoksi tutkijoiden näkemyksissä niiden
suuruudesta on suuria eroja. Selvää on kuitenkin se, että maaperäpäästöjen määrästä riippumatta pitkällä aikavälillä hakkuiden lopettaminen vääjäämättä johtaisi siihen, että Suomen metsien ja puutuotteiden hiilinielu pienenisi, kun metsien kasvu hidastuisi ja puun käyttö vähenisi, totesi Tiirola.