Katso lisäkuvat

Joko on leirijalat pesty?

Illalla on kotiuduttu ja yksi yö jo sängyssä nukuttu. Leirisauna oli huippuhieno viidellä kiukaalla varustettuna mutta ei kuitenkaan kotisaunaa voita.

Eli ihan oli mukava löylytellä leirijalat kotisaunan lauteilla ja pestä pistohiekat matkoihinsa. Niitä ei enää tarvita. Leirimuistoja ja uusia kokemuksia kuitenkin tarvitaan. Ja niitä saatiin, sanoisinko koko rahan edestä. Illalla meillä ainakin vielä tapailtiin leirilaulun sanoja ja kerottiin mulle leirin huutoja kun missasin ne itse leirillä.

Ihan olitte kultahippuja! kaikki mukana olleet leiriläiset! Ja laumanjohtajina Muumi ja Reiska olivat sitten kultakimpaleen arvoisia! Ilman teitä - ei olisi ollut leiriäkään! Kyypartiolla oli hieno tilanne, koska myös piiri sai osansa kun kaksi aikuista oli pestissä ns. leirille.

Itse nautin suunnattomasti aamun ja illan pulahduksista Saimaan vilvoittavaan ja kirkkaaseen veteen. Nyt tässä sitten ääni käheänä... Hienoa oli myös huomata kuinka lapset "kasvoivat" silmissä. Äitiä ei kertakaikkiaan tarvittu mihinkään!

Seuraavalla piirileirillä ollaan taas pätkän verran vanhempia ja saadaan nauttia uusista tehtävistä ja haasteista taitojemme mukaan. Mutta ne leirikaverit, ne pysyy ja mukaan mahtuu aina myös uusia!

Palataan leirikuviin ja tunnelmiin vielä myöhemmin, eli nyt: Iso halaus kaikille mukana olleille kuin myös Paavolle joka meidät edestakas ajeli:)