Katso lisäkuvat

Matkalla Frankfurtissa

Matkalla Saksassa maailmankäsitys muuttuu

Jos on tähän asti uskonut, että maailma pyörii auringon ympäri, on tämänkertaisen Saksan matkan jälkeen pakko muuttaa käsityksiään ainakin hetkeksi. Totuus on nimittäin se, että maailma pyörii jalkapallon ympärillä, ainakin Saksassa jos ei muualla. Mitenkään yllättävää ei siis tämän totuuden valossa ole se, että jo menomatkalla Saksaan koneen lentäjä raportoi Saksa-Argentiina ottelun tilannetta siinä missä lentokorkeutta ja määränpään säätilaa. Yhtä yllätyksetöntä on myös se, että ottelun ratkettua Saksan voittoon, koko Hahnin lentokenttä ja pikku kylä muuntautui hurraavaksi ihmismassaksi, joka huusi, tanssi ja riehui kuin  intiaanit konsanaan. Räikät ja pillit soivat, ihmiset lauloivat ja kiljuivat ja autot ajoivat Saksan liput hulmuten samaa ympyrää yhä uudelleen ja uudelleen.

Kun sitten 1.7. saavuimme Frankfurtiin, jossa sinä päivänä pelattiin Englanti-Portugali ottelu, en ihmetellyt yhtään, vaikka kadut olivat täynnä mitä erilaisempiin jalkapalloaiheisiin vaatteisiin, viittoina toimiviin lippuihin, peruukkeihin yms somistautuneita ihmisiä. Suuri osa ihmisistä oli vielä maalannut kasvonsakin kannattamansa maan väreillä, jos se vaikka jollekin olisi vahingossa jäänyt huomaamatta. Oli mielenkiintoista seurata sitä primitiivistä tanssi/huutokohtausta, joita liikennevaloissa, keskellä katua ym sattui yhtenään, kun kaksi toisilleen tuntematonta--MUTTA samanlaisesti sonnustautunutta ihmismassaa kohtasi toisensa. Silloin vain tarttui lastansa kädestä, puikkelehti läpi miten parhaiten taisi ja huokasi helpotuksesta, kun taas vähäksi aikaa pääsi suhteellisen meluttomaan tilaan--vaikkakin vain tilapäisesti. Tätä kaikkea kun katseli ei voinut olla Orwellin tapaan ajattelematta Frankfurtin eläintarhan rauhassa kävellessä, että ketkäs ne olivatkaan niitä eläimiä ja ketkäs ihmisiä...

Oli sitten jalkapallofani tai ei, selvää on, että siltä ei Saksassa voi nyt välttyä.Itse kuvittelin, että Frankfurtin keskusta olisi tavallinen kiireinen, mutta rauhallinen oma itsensä, mutta muut olivat ajatelleet toisin. Mainin sivustat olivat täynnä olutkojuja omine penkkeineen ja televisioineen houkuttelemaan ohikulkijan "rantautumaan" juuri heidän kohdalleen. Onnekkaimpia olivat ne "autuaat", jotka jo varhain kansoittivat Mainin vasemmalle puoelle kyhättyyn katsomoon, josta he jättiscreeniltä pystyivät livenä seuraamaan lauantain jännittäviä otteluita. Osatta eivät toki jääneet Mainin oikeallakaan puolella olevat--scree oli nimittäin kaksipuolinen, joten ottelua pystyi katsomaan rantatielta, kadulta, penkereeltä, talojen rappusilta, ikkunoista, mista vain, mihin sai jalan mahtumaan. Turvallisuudestakaan ei tarvinnut huolehtia, sillä paikalla oli myös poliisin edustajia, joka ystävällisesti välillä toppuutteli kohteliaasti yleisöä aloittaen "käskynsä" sanoilla "Liebe Fussballfreunde"--ja uskokaa pois, sanat tehosivat eikä tappeluita ollut!

Onneksemme (tai harmiksemme) kotimatkamme alkoi ennen Saksa-Italia ottelua. Olisi toisaalta ollut mielenkiintoista olla todistamassa maansurua Saksan pudottua pronssiotteluun. Mikäli sekin menee pieleen, voisin hyvin kuvitella, että maahan julistettaisiin virallinen suruaika. Kävi nyt niin tai näin, kaiken markkina- ja myyntitouhun nähneenä (ensi sunnuntainakin kaupat ovat auki klo 24 asti), voisin ainakin kuvitella Saksan olevan voittaja joka tapauksessa. Siinä on Helsingilla ja koko Suomella haastetta kun Lordin seuraaja valitaan!