Kyyjärven verkkolehti | helmikuu 2007
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn English

Yhteistyökumppaneille logopaikka. Valitse yrityksellesi sopiva aihealue ja varaa paikkasi heti !

Halloween Saksassa

25.1.2007- Carita Lillvis, Heli Kallinki

Täällä sitä taas ollaan pari viikkoa oltu. Joululoma oli rentouttava ja oli ihana nähdä tuttuja siellä kotopuolessa!

Mutta oli myös mukava tulla takaisin tänne Deggendorfiin ja nähdä kaikki suuremmoiset ihmiset, joihin täällä on tutustunut. Meidän vaihtareiden tiet täällä eroaa Helmikuun aikana kun suurin osa palaa kotimaihinsa. Mekin tulemme Suomeen helmikuun alkupuolella, mutta jatko on vielä hiukan epäselvä.

Edellisillä kerroilla ollaan kirjoiteltu yleisistä asioita täällä ja muutamista muista tapahtumista. Tällä kertaa ajateltiin valaista hieman tämän vaihtoajan toista puolta eli sitä mikä täällä on tärkeintä ja hauskinta. Arvaatte varmasti että opiskelu ei ole täällä se pääasia, vaikkakin kaikki kurssit on käyty kunnialla.

Meitä vaihto-oppilaita on täällä siis yhteensä noin 90. On melkeinpä mahdotonta oppia tuntemaan kaikkia, mutta suurimman osa kyllä tuntee tai ainakin tunnistaa. Aika äkkiä oppi tuntemaan ne jotka todella haluaa viettää aikaa yhdessä ja toisaalta taas ne jotka ovat hieman sisäänpäin vetäytyneitä. Kaikki ovat olleet mukavia, mutta aina löytyy joku tai jotkut jotka menevät muiden edelle.

Meidän kohdalla nämä ihanimmat ihmiset ovat olleet irlantilaisia. Heitä on yhteensä neljä; kolme tyttöä ja yksi poika. On aivan sanoinkuvaamatonta kuinka voi löytää yhtä mahtavia ihmisiä kuin he ovat. Siitä onkin tullut täällä sanonta; missä irkut, siellä suomalaiset. Myös hollantilaiset pojat, tai miehet ovat meille läheisiä ihmisiä. Lisäksi meidän “vakioporukkaan” kuuluu yksi meksikolainen, yksi etelä-afrikkalainen, yksi brasilialainen ja muutama muu, jotka lähtevät useimmiten mukaan.

Meillä on muutama kantapaikka täällä, joissa tulee käytyä useita kertoja viikossa. Toinen on niin sanottu hengaillupaikka, jossa pelataan biljardia, heitetään tikkaa, tavataan kavereita ja juodaan muutama olut. Toinen taasen on discobaari, jossa käydään tanssimassa ja pitämässä hauskaa. Tosin tässä jälkimmäisessä ei tule käytyä kuin ehkä kerran viikossa. Hengailu hyvällä porukalla on paljon hauskempaa. Ja parhaimmat bileet ovat olleet tuolla pienemmässä baarissa, ei se lukumäärä vaan se laatu. :)

Täällä on järjestetty teemabileitä jonkin verran ja ehkä paras niistä on ollut Halloween-bileet. Meille kerrottiin koulussa, että Halloween on iso juhla täällä nuorten keskuudessa ja että kaikki pukeutuvat joksikin. Noh, mehän löimme viisaat, suomalaiset päämme yhteen ja päätimme pukeutua oikein viimeisen päälle.

Valmistauduimme iltaa varten useita tunteja ja lopputulokseen kaikki olivat tyytyväisiä. Ja ei muuta kun katseet kohti baaria ja hauskanpitoa. Kun astuimme baarin ovesta sisään koimme ehkä pienen shokin; kellään muulla ei ollut mitään asustetta päällä! Siinä me sitten seisoimme; punkkari(Carita), poro (Heli), joulupukki(Tommi), arvelluttavan näköinen mies(Miia) ja myöskin hyvin arvelluttavan näköinen nainen(Raine). Ei kai siinä muuta voinut kuin nostaa leuat pystyyn ja jatkaa matkaa suoraan baaritiskille! Onneksi hieman myöhemmin paikalle ilmaantui myös muita itsensä nolanneita juhlijoita. Viihdytimme kyllä ihmisiä hyvin onnistuneesti tuona iltana ja siitä lähtien me olemmekin olleet Team Finland.

Bileitä on ollut runsaasti ja joskus on jopa joutunut jättämään joitain väliin. Tätä ei kylläkään usein ole tapahtunut. :) Huolimatta juhlimisen tahdista, koulussa on tosiaan käyty ja kurssit hoidettu kuntoon. Tämä loppuaika mitä meillä nyt on jäljellä onkin pyhitetty hauskanpidolle ja viimeisille hetkille yhdessä. Sitä ei koskaan tiedä näkeekö näitä täällä olevia ihmisiä enää tulevaisuudessa!

Mutta teidät siellä kotona tavataan taas helmikuussa. Nähdään siis silloin!

Deggendorf vaikenee, ehkäpä lopullisesti.