Kuukauden runo

Elokuun runon on kirjoittanut Taina T. Noponen Kyyjärvellä elokuussa pidettävän Maanpuolustusjuhlan innoittamana.

                         Ruudin ruokaa

   Äiti, sydämeni alla lasta kannan,
   onnellinen oon, poikaa? kannan.

   Ruudin ruokaa kannat, kokemusta mulla.
   Äidiksi kerran tulla sain.
   Onnellisna lapsi liekkui polvellain, liekkui polvellain.

   Syntyi toinen poika, kolmaskin.
   Sinä viimein, pikkusisko veljilles, silmäterä, lemmikki.

   Vuodet vieri, työtä tehtiin.
   Työ ja leikki vaihteli.
   Onnellisna koko perhe siinä eleli.

   Pilvet taivaankannen peitti, jylisi.
   Sota, sota pelotti.

   Käsky kuului, isä lähti, pään hiljaa painui niin.
   Kotia ja isänmaata puolustaa nyt tahdon,
   ja teitä rakkaat ainiaan.
   Siunaten matkaan lähti hän.

   Pojat riviin vuorotellen, innoissansa lähtivät.
   Isotteli nuoret miehet, kyllä karhu kaadetaan.
   Yksin kanssas jäin, tuvan hämärään.

   Ruudin ruokaa, ruudin ruokaa, huusin niin.

   Älä äiti katkeroidu, paljon antanut sä oot.
   Kalleimpas, sun miehes kaikki,
   enemmän he antoivat.
   Oman hengen, he niin antoi, että meillä rauha ois.

   Pikku-Pekon isä lähti, aamulla myös riveihin,
   hiljaisena kovin lähti, velvollisuuden kantaa hän.

   Pienen pojan ilmaan nosti,
   kasva, turva ole mummin, äidin,
   siunattu olkoon sinun ties.
   Muista aina, isäs lähti, kotia näin turvaamaan.

   Jos en saavu luokses illoin,
   vastuu kanna vuorollas, rukoile ja ole silloin,
   ylpeä sun isästäs.

   Mielelläni minä lähden, velvollisuuden täyttämään,
   teen vain sen, mitä kutsuttu on, minut tekemään.

   Rakas lapsi, anteeksi anna sanat nää.
   Katkeruuden, vihan juuret,
   Katkaista tahdon kokonaan.

   Isänmaa, niin rakas mulle,
   Herra suojansa antaa sulle.
   Yhdessä rukoillaan.

   Enhän tahdo esteeks tulla,
   puolustuksen rakkaan isänmaan.
   Ei, rukoilla nyt tahdon,
   rauha, rauha anna,
   koko maailman huolet, Luoja kanna.

            Taina T. Noponen