Vedenlaadun tarkkailua Kyyjärvellä

Syksyn aikana on Kyyjärven vesistöistä otettu vesinäytteitä . Kuva Nopolanjoen sillan yläpuolelta otetusta näytteenot- topisteestä

Vesinäytteitä otettiin kahdella eri kerralla. Ensimmäiset viisi näytettä otettiin 1.10.2007 Nopolanjoesta,  Koskiniemen sillan yläpuolelta , Nurmijoesta Vaasantien sillan alta,  Vorspakanjoesta Vaasantien sillan alta, Kortejoesta Pölkintien sillan alta Pekkasenjokisuusta läheltä Kyyjärveä. Toisella kertaa 29.10.2007 otettiin kaksi näytettä  Nurmijoesta  Kiventien sillan alta, toinen Nurmijoen näyte Pääkylän sillan kohdalta, sekä yksi näyte Kyyjärvestä Anttilan rannan vieressä olevasta uimarannasta.

Tulokset löytyvät oheisista linkeistä vesinäyte 1 ja vesinäyte 2

Seuraavassa tulosten tarkastelua  ja  muitakin asioita vesistökuormituksesta, vesistöjen tilan parantamisesta:

Tutkitut vesistöt ovat melko happamia ja niiden pH-arvot ovat aika tyypillisiä suoperäisellä alueella. Fosforipitoisuuden perusteella  vesistöt voidaan luokitella rehevöityneiksi.  KHT:t olivat melko korkeahkoja.  KHT kuvaa näissä tapauksissa lähinnä humuksen määrää ja ruskeissa vesistöissä humusta yleensä on runsaasti. Jokien virtaamat olivat sateista johtuen runsaita. Virtaamat lisäävät myös kiintoaineen kulkeutumista vesistöön. Bakteerien osalla ensimmäisellä näytteenottokerralla yhdessä näytteessä oli fekaalisten sreptokokkien osalla lievää ylitystä sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisen uimakelpoisen veden laatuluokitukseen verrattuna. Toisella näytteenottokerralla kaikki näytteet täyttivät uimiseen sopivan veden  laatuvaatimukset. Nämä tulokset ovat yksittäisiä  näytteitä eikä niiden perusteella voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Normaalien puhdistettujen jätevesien  bakteeripitoisuudet liikkuvat suurusluokkaa useita kymmeniä tuhansia kappaleita desilitraa kohti. Kyyjärvelle tulevaan uuteen jätevesipuhdistamoon on suunniteltu jätevesien suodatus ja bakteerien poisto ultraviolettisäteilytyksellä. Tällä päästään bakteerien osalla lähes 100 % poistotulokseen. Uuden jätevedenpuhdistamon valmistuttua kirkonkylän taajaman jätevesien käsittely parantuu oleellisesti . Puhdistamon rakentaminen alkanee ensi keväänä ja valmistuu vuoden 2009 helmikuun loppuun mennessä.

Nykyiset maatalouden tukijärjestelmät pyrkivät ohjaamaan ja kannustamaan ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavien ja luonnon monimuotoisuutta ylläpitävien viljelyjärjestelmien käyttämiseen. Ympäristöön kohdistuvat lakisääteiset hoitovaatimukset perustuvat EU:n nitraatti-, pohjavesi- ja puhdistamolietedirektiiviin ja niitä toteuttaviin kotimaiseen lainsäädäntöön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että saadakseen  tukea viljelijä joutuu sitoutumaan ympäristötuen ehtoihin ja jos hän ei niiden mukaisesti toimi  heti ensimmäisestä laiminlyönnistä seuraa sanktio. Tukea vähennetään. Kukapa haluaisi pienentää palkkaansa?. Tuskin kukaan.Määräykset koskevat lannan varastointia ja käsittelyä, pohjaveden suojelua sekä puhdistamolietteen käyttöä maataloudessa. Valtaosa aktiiviviljelijöistä jotka aikovat jatkaa maataloutta ovatkin jo toteuttaneet  lannan varastointi- ja käsittelytilat vaatimusten mukaiseen kuntoon. Kyyjärven rannat ovat matalia samoin osaltaan valuma-alue. Vedenpinnan korkeuden vaihtelu  on suuri ja tulvien alle saattaa jäädä keväisin viljelysmaita. Suojavyöhykkeiden lisäämisellä -ja kosteikkojen perustamisella voisi vielä saada  parannusta nykytilanteeseen. Nämä toimenpiteet kuuluvat myös tukien piiriin. Suojavyöhyke erityissopimustuen piiriin ja kosteikon perustaminen ei tuotannollisten investointituen piiriin.Joissain tapauksessa voisi  suojavyöhykkeen tai kosteikon perustaminen olla viljelijän kannalta  jopa taloudellisesti edullisempaa kuin huonosti tuottava vaikeasti viljeltävä ja tulvien alle jäävä viljelysmaa. Voimassa olevia suojavyöhykkeitä oli Keski-Suomessa v. 2007 53 kappaletta 147 ha.

Haja-asutusalueella sijaitsevan omakotitalon omistajakin voi myös vaikuttaa osaltaan vesistöjen tilaan. Rakentamalla kuntoon  kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmänsä vähennetään vesistöjen rehevöytymistä. Talousvesiasetus edellyttää, että vuoteen 2014 mennessä  kaikkien  haja-astusaluella olevien kiinteistöjen on toteutettava jätevesien käsittelyjärjestelmänsä puhdistusteholtaan uuden asetuksen vaatimusten tasolle. Vesihuoltohanke on päättynyt, mutta sen internet-sivsto on edelleen käytössä osoiteessa http://talousjatevesihanke.jypoly.fi. Sieltä saa paljon tietoa aiheesta ja esitetään kuvia hankkeen aikana  toteutuista jätevesijärjestelmien rakentamisista. Kyyjärvellä on toteutettu vähän jätevesijärjestelmien kunnostamisia.

Turvetuotannolla ja metsäosituksella on ollut ja on vieläkin vaikutuksia vesistöjen tilaan. Nykytekniikalla on mahdollisuus päästä tälläkin osa-alueella huomattavasti aiempaa parempiin tuloksiin. Uusissa ympäristölupapäätöksissä vesiensuojelu onkin hyvin  huomioitu. Vanhat ympäristöluvat tulee saattaa vesienkäsittelyn osalla  uusien ympäristölupapäätösten lupamääräyksien mukaiselle tasolle. Erityisesti lupapäätöksissä on huomioitava poikkeukselliset olosuhteet, runsaat sateet, joiden purkaminen  aiheuttaa vieläkin yllättävän paljon hallitsemattomia tilanteita ja ongelmia vesiensuojelun kannalta. Ympäristöviranomaiset ovat kyllä ajantasalla asiassa. Ympäristölupavirasto on ottanut käytännön, että  ennen luvan myöntämistä käydään alueella ja pidetään katselmus. Käytöstä poistuvat turvetuotantoalueet muodostavat oman haasteensa.

Vesistöjen tilan parantaminen on yhteinen  tavoitteemme.  Jos näkee puutteita ympäristössä ja tekee mieli arvostella naapurin tai jonkin muun toimintaa on hyvä ensin kääntää päätä oman takapihan suuntaan ja katsoa, mitenkäs ne ympäristö- ja vesienkäsittelyasiat  kiinteistöni kohdalla oikein ovatkaan?  Aina löytyy parantamisen varaa. Jätevesien määrää usein vähätellään, mutta on hyvä muistaa, että monesta pienestä tipasta tulee iso tippa ja jonnekin alapuolelle se aina lopulta päätyy. Eipä ole mukavaa katseltavaa kun järvi on sinilevän peitossa ja ranta uimakiellossa. Tästä on varoittavia esimerkkejä  viime kesältä. Monessa Keski-Suomen järvessä oli useita ranta-alueita uimakiellossa.  Pahinta on, että siinä tilanteessa ei asialle voi enää tehdä mitään. On kaikista tärkeintä, että  vaikutamme itsekukin ennaltaehkäisten vesistöjen rehevöytymisen jatkumisen. Se onnistuu vain kaikkien vesistökuormittajien yhteisellä pitkäjännitteisellä ponnistuksella. Kyyjärveltä ei onneksi viime kesän aikana tullut yhtään sinilevän havaintoilmoitusta.