Katso lisäkuvat

Kylätuvan naisille lämmin kiitos

Kivirannan palvelukeskus kiittää Kylätuvan naisia mukavasta lahjasta.

Lehmätaiteilija Miina Äkkijyrkän "lehmäkangastaulu" koristaa Kivirannan vanhainkodin käytävää. - Olemme todella kiitollisia ja onnellisia Kylätuvan naisten lahjoista. Laskiaisen hernekeittoshekki oli iloinen yllätys. Hankimme sillä rahalla rollaattorin ja apupöytiä, joita voi tarvittaessa käyttää vuoteessa ruokailtaessa. Lahja tulee oikeasti tarpeeeseen, kertovat Sinikka Saarinen, Raisa Eteläkari ja Marjaana Kotilainen, jotka olivat työvuorossa sunnuntaiaamuna. Lehmiä olla pitää, lisäsi Sinikka. Asukkaat käyvät kävelyllä ja ihastelevat kuvaa - muistelevat. 

- Lehmät ovat tuttuja eläimiä, tuumasivat Honkosen Siiri 90v ja Kinnusen Vieno 78v. Tässä me ollaan oltu lenkillä, käytävällä, ja taulu näyttää hyvältä. Kummatkin ovat elämänsä navettatöitä tehneet. - Kyllä lehmä tuntee hoitajansa, huudosta osasivat tulla kotiin, muisteli Siiri. - Ne tuntuivat ystäviltä, täydensi Vieno. Työkään ei tuntunut raskaalta, koska siihen oli tottunut.

Johanna Ahtolahti 87v pitää kangastaulua nättinä. - Tulee kaikkia asioita mieleen, kun aina on ollut lehmiä. Lapsena ruokittiin lampaita ja juotettiin vasikoita, voimien varttuessa alettiin lypsää ja tehdä raskaampia töitä. Jotkut lehmät olivat parempiluontoisia kuin toiset. Oli Heluna, Muurikki ja Onerva. Kaikki työt tehtiin tietenkin käsin.

Rouvat ovat tyytyväisiä Kivirannan asukkaita. - Pikku hiljaa tässä mennään. Ruoka on maukasta ja meitä hoidetaan hyvin. Joskus aika tahtoo tulla pitkäksi, kun ei enää näe lukea, harmittelee Johanna Ahtolahti. Mukava on iloita ja seurata lastenlasten elämää, hän jatkaa. - Tikkaaminen on minun ajankuluni kävelemisen lisäksi, hymyilee Vieno Kinnunen. - Kun pysyisi terveenä ja järjissään, kiteyttää Siiri Honkonen tulevaisuuden toiveet.