Katso lisäkuvat

Kuinka turvetuotantoa nykyään harjoitetaan

Siihen saatiin lisätietoa Turveteollisuusliitto ry:n järjestämällä kesäretkellä, joka aloitettiin Kyyjärveltä 7.8.2008.

Turveteollisuusliiton järjestämälle kesäretkelle osallistui monipuolinen joukko ihmisä eri puolelta Suomea ja eri tahoilta. Paikalla oli viranomaisia mm. Vaasan hallinto-oikeudesta, geologiselta tutkimuslaitokselta, kuntien viranomaisia, turvetuotannon edustajia ja asiantuntijoita, jotka esittelivät toimintojaan.

Retken tarkoituksena oli jakaa asianosaisille tietoa kuinka turvetuotantoa tänäpäivänä harjoitetaan. Esillä olivat erityisesti vesistö- ja ympäristöasiat sekä turvetuotantoalueen jälkikäyttö.

Aluksi menimme Kyyjärven Savonnevalle, jossa Vapo Oy:n edustajat esittelivät toimintojaan. Aiheena oli ensimmäisessä kohteessa turvetuotantoalueen jälkikäyttö. Turvetuotantoalueen jälkikäytössä ruokohelpin viljely on eräs vaihtoehto. Siitä saadaan lämpöenergiaa. Valitettavasti kuljetuskustannukset näyttelevät vielä niin suurta osaa, että tällä hetkellä kannattavan toiminnan raja on 60 km:n säteellä käyttökohteesta. Savonneva/ Heinonneva (Alajärvi) viljelty pinta-ala on 140 ha. Kuva 1.

Muita jälkikäyttömahdollisuuksia ovat mm.metsätalous. peltoviljely, soistaminen ja vesittäminen lintuvedeksi ja riistakosteikoksi.

Savonnevan tukikohdassa Vapa Oy:n tiloissa joimme sämpyläkahvit kuulimme historiaa Vapo Oy:n turvetuotannon aloittamisesta Kyyjärvellä. Lisäksi saatiin tietoa turvetuotannon laajudesta ja vesistönsuojelurakenteista sekä muista ympäristöasioista.

Vesiensuojelumenetelmistä pintavalutus on tämänpäivän turvetuotannon vesiensuojelua lähes poikkeuksesta. Ympäristöluvat usein edellytävät purkuvesien käsittelyä tällä menetelmällä. Valitettavasti joskus maasto-olosuhteet ovat niin tasaisia, että se ei onnistu muutoin kuin pumppauksella. Savonnevalla tutustuttiin tälläiseen kohteeseen. Tästä kohteesta on saatu hyviä puhdistustuloksia. Kuvat 2-4

Sen jälkeen tutustuttiin yksityisiin turvetuotantoalueisiin Karstulan mm Ristisuon alueella. Siellä nähtiin vesiensuojelurakenteita, pintavalutuskenttä, joka on ollut toiminnassa hyvin kauan. Siitäkin komemukset olivat positiivisiä. Lisäksi tutustuttiin turvetuotantoalueen jälkikäyttöön, jossa alueelle oli viljelty kauraa luomuviljelynä. Kuva 5

Ongelmia turvetuotannolle tuottaa usein runsaat rankkasateet ja niiden myötä tulvat. Vettä kertyy tuotantoalueelle siten, että tuotanalue saattaa olla vedenpeitossa laajoilta alueilta. Tuotanokausi on tunnetusti lyhyt ja tuottajalla on kiire saada alue tuotantokuntoon. Kuinka puretaan tilanne hallitustusti niin, ettei kiintoaineita pääse vesistöön? Saarijärven Kahasuolla oli asia ratkaistu siten, että maasto-olosuhteet mahdollistivat tulva-altaan rakentamisen, johon voitiin varastoida tulvavesiä ja johtaa hallitusti edelleen vesistöön. Ratkaisu vaikutti toimivalta.

Rankkasateet ja tulvat ovatkin  monen elinkeinon harjoittajan ja rakentamisen kiusana. Niihin joudutaan väistämättä tänä päivänä entistä enemmän monessa asiassa varautumaan.

Nahjuksen kylätalolla Kalmarissa oli päätösseminaari, jossa saatiin paljon tietoa turvetuotannosta Saarijärven reitin alueella. Tarkkailun tuloksia (Pöyry)löytyy tästä linkistä.

Retki oli kaikenkaikkíaan  onnistunut ja hyödyllinen. Kiitos sen järjestäjille ja toiminnan esittelijöille.