Katso lisäkuvat

Susannan ja Jimin karmiva yöretki

Eräänä päivänä muuan tyttö ja poika, nimeltä Susanna ja Jimi elivät onnellista elämää.

He lähtivät kirjastoon. Kun he olivat olleet kirjastossa jo puoli tuntia, äiti soitti Susannan kännykkään, että:       ”käykääpä lapset kastelemassa mummin kukat hautausmaalla.” ”Selvä! Me lähdemme heti!”  Susanna sanoi ja lopetti puhelun. Kello lähenteli jo kuutta, mutta lapset eivät sitä huomanneet. Hautausmaalle oli pitkä matka. Jimiä ja Susannaa alkoi väsyttää. He näkivät tien varrella vanhan heinäladon. ”Mennään tuonne levähtämään!” Jimi huudahti. ”Hyvä ajatus.” Susanna sanoi helpottuneella äänellä. Kun he menivät sisään, he näkivät kuivaa heinää joka puolella. He alkoivat torkkua heinien päällä.

Jimi heräsi kahdeltatoista pöllön huhuiluun. Jimi yrittää herättää Susannan, mutta Susanna vain vetelee hirsiä. Jimi päättää yksin lähteä etsimään hautausmaata. Tien yli loikkii jänis ja Jimi hätkähtää sitä. Sillä hetkellä Susanna herää ja säikähtää Jimin katoamista. Susanna lähtee etsimään Jimiä. Silloin Jimi löytää hautausmaan. Hän haluaa kertoa siitä Susannalle, mutta Susannaa ei näy eikä kuulu. Äiti soittaa Susannan kännykkään huolestuneena. Susanna kertoo kaiken mitä oli tapahtunut. Äiti sanoo: ”odottakaa, minä lähden sinnepäin.” Susanna lähtee hädissään etsimään Jimiä, joka oli juuri kadonnut.

Susanna näkee ihmisen hahmon ja lähtee sen perään huutaen Jimin nimeä. Hahmo ei hidastanutkaan vauhtiaan. ”Jimi! Jimi odota!” Susanna huutaa. Vihdoin Susanna saavuttaa hahmon. Hahmo kääntää selkänsä ja Susanna huomaa, että se on…MUMMI!! Susanna on aikeissa soittaa äidille mummista, mutta silloin mummi katoaa, kuin tuhkatuuleen. Pian Susanna huomaa, että hänen edestään tulee punainen Lada. Susanna tajuaa, että se on heidän oma auto. Auto hiljentää vauhtia jarrut kirskuen Susannan kohdalla. Auton ovi aukeaa, ja ulos kävelee hahmo, jolla oli päällään verenpunainen takki ja mustat caprit. Susanna perääntyy askeleen, sydän pamppaillen, sillä hän luulee, että se ei olekaan heidän. Pian Susanna luulee, että se ei olekaan heidän oma äitinsä. Toisestakin ovesta astuu ulos hahmo, jolla oli  päällään verryttelytakki ja tiukat farkut. Pian valokeila osuu suoraan Susannaan. Susannan valkoisesta paidasta valokeila heijastuu, ja Susanna huomaa, että ne hahmot ovatkin hänen äitinsä ja tätinsä. Hetken juteltuaan he päättävät lähteä etsimään Jimiä. Juuri, kun Susanna oli nousemassa autoon, läheisestä puskasta kuuluu rasahdus ja vaimeaa nyyhkytystä. Yö alkaa jo kirkastua. Susanna hiipi lähemmäs ja kysyi Jimiä. Susanna alkaa etsiä puskasta äänen lähdettä. Pian Susanna huomaa, että puskasta pilkistää kaksi pienenpojan  silmää. ”Jimi!” Susanna kiljahtaa ja Jimi hyppää hänen kaulaan.  Susanna kantoi Jimin autoon. Jimi oli niin väsynyt, että nukahti autoon pian.