Partionuorten lomaviikko pohjoisessa

Ensin ihan muutama pieni valmisteleva toimenpide ja lopulta viimeisenä yönä ennen reissua, se oman rinkan pakkaaminen. Mukaan otettavassa tavarassa ei tarvinnut nyt pihistellä koska Kimmo oli lupautunut vetämään peräkärryä. Ei me muuten oltaisi kolmeen henkilöautoon 14 hengen porukalla mahduttukaan. Ja kun kauas lähtee niin sinne on tunnetusti pitkä matka, ehtii kuunnella Kasmirin Kaijan, despasiciton ja hula hulankin muutamaan kertaan. Metalli ei olisi tainut minun korviin sopiakaan, että helpolla pääsin.

Illaksi Äkäslompoloon ja saunaan. Pieni puro meni siinä aika lähellä ja pojat kävi sen käsipohjaa uiden testaamassa, ei ollut uimakelpoinen veden vähyyden vuoksi. Vettä oli kuitenkin luvassa alkuviikoksi taivaalta joten jo yhden mökkiyön jälkeen oli lähdettävä vaellukselle, jos niinkuin hyvän sään aikana mieli liikkua. Rinkkojen uudelleen pakkaus ja suunnaksi Pallas josta lähdimme avotunturiin. Yhden yön reissu tunturiin oli varmaan ihan sopiva, koska osalla ei rinkan kanssa liikkumisesta kokemusta juuri ollut. Nyt on. Bonuksena huikeat maisemat ja se fiilis, kun ylittää omat mukavuusrajansa.. 

Tiistaina sää oli vielä osan päivää selkeä ja porukka jakaantui: kalastajat ja pirunkurun valloittajat. Yksi kala nousi ylös ja valehtelematta se oli niin iso ettei sitä kuvaa pysty nyyssissä julkaisemaan, tuli liian iso kuva!

Keskiviikon sää oli niin ankea, että ulkoruokailuun piti tosissaan miettiä umpinaista paikkaa, avokodan sijaan. Tutustuttiin myös luontokeskus Kellokkaaseen ja kyläkauppaan.

Torstaina edelleen satoi ja sää oli kylmä. Aamusta kuitenkin heti läskikumipyöriä vuokraamaan. 8 innokasta kypäräpäätä polki kylää edestaas ja kastuivat kyllä kunnolla. Mutta tykkäsivät! Ja neljän hengen porukka joka vieraili paikallisella kotieläinpihalla nimeltä Koninjänkä. Eivät ainoastaan tykänneet vaan ihastuivat ikihyviksi! Heidän oma valloittava opas esitteli eläimet ja tytöt olivat sitä mieltä, että tästä elämystuokiosta todella kannatti maksaa. Ja ei voinut kyllä nauramatta kuunnella kertomusta tästä vierailusta ja noin 4 vuotiaasta oppaasta ja hänen tomeruudestaan. Jos vierailette Äkäslompolossa lasten kanssa, menkää tutustumaan, eläimiä on paljon!

Iltapäivällä tutustuttiin paikalliseen ravintolaan ja syötiin het kokorahan edestä. Sitähän oli sitten lähdettävä vielä sulattelemaan kun ilmakin viimein alkoi selkenemään. Eli Kimmo johdatti porukan pyörineen Pirunkurulle ja osa meistä tyytyi rauhallisempaan tunturikävelyyn. Jos on kurun nousu rankkaa ilman polkupyörää, niin se on sitä moninverroin työläämpää  polkupyörän kanssa. Tiimityönä kaikki pääsivät huipulle! Ja varmaan myös alastulossa oli hiemen puistattavaa haastetta, vaikka reitti aika leppoisasti jatkuikin kun kurusta ylös oli selvitty.

Perjantain sää: aurinkoista! Tietysti niin ja me kotimatkalle. Mutta ainahan kotiin on kiva palata, tosin taisi joku mainita, että olisi voinut olla pidempäänkin. Helpotuksen huokaus sitä pääsee kun kaikki saatiin kotiin ehjänä ja turvallisesti. Hakolan naiset oli ainakin kotiin tullessan sitä mieltä, että tämä oli paras viikko pitkään aikaan. Oliko sinusta? Antakaahan palautetta niin voidaan hyödyntää sitä jatkossa.

Kiitos nuorisolle, kiitos Marjaana ja Kimmo. Kiitos Lähi-Tapiola Keski-Suomi stipendistä, jolla tätäkin reissua tuettiin.

Edelleen takkuan ja tyhmistyn tämän tietotekniikan ja kuvien kanssa. Pahoittelen, vain muutama kuva jonka saan julkaistua.