Kyyjärven verkkolehti | huhtikuu 2009
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn EnglishBlogitVasen valikko

Yhteistyökumppaneille logopaikka. Valitse yrityksellesi sopiva aihealue ja varaa paikkasi heti !

Kunnanjohtajan alkuvuoden talouskatsaukset

27.4.2009 Matti Muukkonen

Kunnanhallitus käsittelee talouskatsauksia jokaisessa kokouksessaan.

KUNNANJOHTAJAN TALOUSKATSAUS                                          

Khall 66 § (16.2.2009) Kyyjärven kunta talouskatsaus 1/2009 (helmikuu 2009)

Yleistä

Yhdysvalloista alkaneen maailmantalouden kriisin ja siitä aiheutuneen taantuman voidaan katsoa ehtineen myös Suomeen. Maamme julkisen talouden vahvasta tilasta huolimatta, voidaan taantuman pitkittyessä puhua talouslamasta. Ennusteiden mukaan kasvu on maassamme heikennyt, jopa pysähtynyt. Joissain yhteyksissä on ennustettu kansantalouden kääntymistä jopa laskuun. Valtion ennustetaan valtionvarainministeriön laskelmien mukaan joutuvan velkaantumaan merkittävästi, jotta julkiset palvelut pystytään tulevaisuudessakin turvaamaan. Toistaiseksi johtavat poliitikot ovat suhtautuneet varsin kielteisesti mahdollisiin etuusleikkauksiin, mutta viimepäivinä jopa sen suuntaisia puheenvuoroja on esitetty. Näyttäisi kuitenkin siltä, että lainsäädäntöä ei palvelujen tai etuuksien osalta olla lähivuosina leikkaamassa, jolloin myös kuntien lakisääteiset tehtävät säilynevät aikalailla ennallaan. Kuntatalouden heikentyessä on kuitenkin oletettavaa, että kunnat joutuvat karsimaan harkinnanvaraisia palvelujaan sekä ottamaan reilusti lainaa vähintäänkin investoidakseen piristääkseen (elvyttääkseen) taloutta. Kysymys on kuitenkin siirretystä veronmaksusta, joka ilman tasapainotustoimenpiteitä aiheuttaa kuntasektorille lisäresurssitarpeen, joka tullee näyttäytymään kiristyvänä verotuksena. Myös valtion jatkuva veronalennuspolitiikka tullee johtamaan kunnallisverotuksen kiristymiseen lähivuosina. Toisaalta seurauksena lienee myös kunta- ja palvelurakenteen aggressiivinen tehostaminen ja tuottavuuden kasvattaminen.

Kyyjärven kunnan taloudellinen tilanne helmikuussa 2009

Kyyjärven kunnan taloudellinen tilanne ei helmikuussa 2009 ole huono. Siinä missä monet kunnat ovat avaamassa budjettia, ei Kyyjärvellä toistaiseksi ole tällaiseen tarvetta. Tämä johtuu siitä, että kunnan verotulot ja valtionosuudet on alunperinkin budjetoitu huomattavasti pienemmiksi kuin mikä lopullinen toteuma näyttäisi tässä vaiheessa vuotta olevan. Verotulojen osalta talousarvioon on kirjattu yli 300 000 euroa vähemmän tuloja kuin mitä vuoden 2008 tilinpäätöksessä oli toteuma. Tämä tarkoittaa noin 8,5 prosentin vähennystä. Vertailtaessa tammikuita 2008 ja 2009 voidaan huomata verotuloaleneman olevan vain 6,5 prosenttia. Lisäksi on pantava merkille, että alenema aiheutuu yksinomaan yhteisöverontuoton heikkenemisestä. Toki on syytä muistaa, että yhteisöveron tuoton heikentymä on ilmentymä yritysten taloudellisen tilanteen ja hyödykkeiden kysynnän heikkenemisestä, joka suurella todennäköisyydellä voi johtaa irtisanomisiin tai lomautuksiin, mikä taas aiheuttaa kunnallisverokertymän pienentymisen. Joulukuun 2008 aikana Kyyjärven työttömien työnhakijoiden (ml. lomautetut) määrä nousi 36 prosenttia (61–>83).

Kyyjärven kohdalla lomautukset ja irtisanomiset kohdistunevat keskisuuriin ja suuriin yrityksiin. Koska kunnassa on paljon pienyrityksiä, on myös oletettavaa, että irtisanomisia tai lomautuksia ei tule siinä mittakaavassa kuin mitä tulisi suuryritysvetoisilla paikkakunnilla. Näin ollen vaikutus kunnallisveroon ei liene niin suuri. Avainasemassa toki on merkittävän osan kunnan asukkaiden työpaikoista antava Betset Oy ja sen tilauskanta.

Verotulojen osalta voidaan ennustaa yhteisöveron tuoton jäävän selvästi budjetoidusta, kun taas kunnallisveron osalta vaikutukset näkynevät aikaisintaan syksyllä 2009. Mikäli lomautuksia tai irtisanomisia tulee, voi ensi vuosi olla pahempi, johon olisi syytä varautua ensi vuoden talousarviota laadittaessa.

Kunnan kannalta toinen merkittävä tuloerä on valtionosuudet. Yleisen valtionosuuden, sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen valtionosuudet ovat vuonna 2009 lähes 150 000 euroa suuremmat kuin mitä on budjetoitu. Oppilasmäärästä johtuen näyttäisi siltä, että toteuma on noin 106 000. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunnan verotulot voivat laskea jopa yli 10 prosenttia viime vuodesta ennen kuin talousarvio on alijäämäinen.

Valtionosuuksien ohella kunta voi hakea lähtökohtaisesti lainarahoituksella toteutettaviin investointeihinsa erityisiä valtionosuuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö on varannut 9 miljoonaa euroa päiväkotien ja vanhainkotien peruskorjauksia varten. Hankkeen kustannuksien tulee olla vähintään 300 000 euroa, johon on mahdollista saada 25–50 prosenttia valtionosuutta. Kunnanjohtaja on viranhaltijapäätöksellään hakenut kunnalle avustusta tälle vuodelle budjetoitua Kivirannan palvelukeskusta varten. Kunnanhallitus vahvistaa tehdyn hakemuksen kokouksessaan 16.2.2009.

Toimenpiteet taloustilanteen johdosta

Kyyjärven kunnan tilanne ei toistaiseksi aiheuta tarvetta talousarvion avaamiseen. Yleinen taloudellinen tilanne aiheuttaa kuitenkin erityisen tarpeen tarkastella menokehitystä erityisellä tarkkuudella. Kunnalla ei pitkällä tähtäimellä ole juurikaan mahdollisuuksia leikkauksiin. Pikemminkin on ilmennyt tarvetta esimerkiksi keskushallinnon ja elinkeinotoimen henkilöstölisäyksiin. Nämä pyritään kuitenkin hoitamaan mahdollisimman pienillä menolisäyksillä uudelleen järjestelemällä työtehtäviä.

Huolestuttavaa on kuitenkin paikkakunnan yritysten taloudellisen tilanteen kehitys. Pienten yritysten palvelujen keskittyessä perustarpeisiin, ei suurimpaan osaan pienyrityksistä taantumalla ole suurta merkitystä. Tärkeää olisi kuitenkin ruokkia ilmapiiriä, jossa edelleen kunnassa olevien yritysten palveluja käytettäisiin, jotta työpaikat olisi mahdollista säilyttää ja siten ylläpitää tiettyä tuottavuutta ja sen kautta verotuloja.

Kunnan suurimman yrityksen Betsetin taloudelliseen tilanteeseen ei kunnalla ole juuri mahdollisuutta vaikuttaa edes piristystoimenpitein. Sen sijaan astetta pienempiin, 10–20 yrityksiin voidaan mahdollisesti vaikuttaa ylläpitämällä kysyntää esimerkiksi kunnan investointien muodossa. Nyt on oikea aika tehdä päätöksiä sekä Paletin laajentamisen että Vuokratalojen perusparannusten osalta. Myös Kivirannan palvelukeskuksen peruskorjaus tuonee työtä kuntalaisille ja siten myös verotuloja kunnalle. Vuokra-asuntojen osalta on syytä muistaa ympäristöministeriön esittämä 10 prosentin tuki perusparannuksiin.

Julkisen rakentamisen ohella tulisi myös yksityistalouksia kannustaa asuntorakentamiseen ja erityisesti asuntojen perusparannuksiin. Asunto-osakeyhtiöille on syytä muistuttaa edellä mainitusta ympäristöministeriön tuesta

sekä kaikille kotitalouksille kotitalousvähennyksen enimmäismäärän määräaikaisesta nostosta tälle vuodelle. Teettämällä työtä paikkakunnan yrityksillä, voidaan yhteinen talous pitää pyörimässä ja siten välttää veronkorotuspaineet seuraavalle vuodelle.

Esitys(kj):    Käydään keskustelu taloudellisesta tilanteesta ja mahdollisista toimenpiteistä sekä merkitään kunnanjohtajan talouskatsaus tiedoksi.

Päätös:         Keskustelun aikana esittelijä muutti päätösehdotusta siten, että kunnanhallitus päättää teettää kuntokartoituksen Kyyjärven Vuokra-asunnot oy:n hallinnoimiin vuokra-asuntoihin teknisen toimen budjetista. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Edelleen kunnanhallitus päätti käsitellä taloutta jokaisessa kokouksessaan.

------------------

Khall 95 §  (9.3.2009) Kyyjärven kunta talouskatsaus 2/2009 (maaliskuu 2009)

Kyyjärven kunnan talous näyttää edelleen hyvältä kuluvana vuonna. Tämä näkyy edelleen kunnan vastauksissa Suomen Kuntaliiton kyselyyn koskien kuntataloutta yleisen taloustilanteen heikentyessä. Alla keskeiset kunnanjohtajan laatimat vastaukset ja muutosten selitykset.

Verotulot pienenevät viime vuodesta (3,938 M€) noin 4,5 prosenttia eli ennakoitu verotulokertymä tammi-helmikuun tiedoilla on 3,741 M€, joka on 126 000 € enemmän kuin vuodelle 2009 on budjetoitu. Tuloihin on lisäksi syytä huomioida noin 106 000 € budjetoimattomia lakisääteisiä valtionosuuksia. Näin ollen vuosikatteeseen kirjattavia tuloja voidaan tässä vaiheessa ennakoida olevan 232 000 € enemmän kuin on budjetoitu.

Toimintamenot sen sijaan tippunevat viime vuoden 9,44 M€ tasosta 8,642 M€. Budjettiin (8,627 M€) lisäystä näyttäisi tulevan 15 000 € SoTe-kuntayhtymän käyttötaloussuunnitelman puolen miljoonan paisumisesta suhteessa varsinaiseen talousarvioon. Kyyjärven arvioitu osuus SoTe-kuntayhtymän kaikista menoista on noin 3 %.

Investointimenojen osalta viime vuoden taso (1,333 M€) jotakuinkin säilyy (TA2009: 1,431 M€). Lisäkustannuksia Kivirannan palvelukeskuksen remonttiin joudutaan kirjaamaan noin 100 000 €, johtuen sammutusjärjestelmän uusimisesta lain vaatimalle tasolle.

Näin ollen arvio kunnan investoinneista on noin 1,531 M€. Lisäksi on odotettavissa, että kuntakonsernin sisällä ainakin Kyyjärven Vuokra-asunnot oy tehnee budjetoimattomia investointeja elvytystoimenpiteenä.

Kyyjärven kunnalla on tällä hetkellä lainaa yhteensä 4,602 M€, joista 3,648 M€ on Suomen Kuntarahoitus oy:ltä, 0,726 M€ muilta kotimaisilta rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta ja 0,228 M€ muilta luotonantajilta. Lisäksi konserniin kuuluvilla tytäryhtiöillä on omia lainojaan. Vuonna 2008 kunta lisäsi pitkäaikaisia lainojaan 0,4 M€ ja vähensi niitä 0,977 M€, jolloin kokonaislainamäärä laski reilun puoli miljoonaa euroa. Tälle vuodelle on budjetoitu pitkäaikaisten lainojen lisäystä 1,5 M€ ja vähennystä 0,81 M€. Lainoja tullaan vähentämään

budjetin mukaisesti, mutta esimerkiksi jos kunta saa hakemansa ylimääräisen valtionosuuden Kivirannan remonttiin, voi lainan nostotarve tippua 1,3 M€. Tämä tarkoittaisi siten vain 400 000 euron kasvua lainakannassa nimenomaan investointitarpeesta johtuen. Lyhytaikaisten lainojen osalta muutosta ei tänä vuonna tapahtune. Viime vuonna lyhytaikaisia lainoja sen sijaan pystyttiin vähentämään 170 000 euroa.

Kunnanhallituksen edellisen kokouksen jälkeen kunta on pyytänyt PHK oy:tä tekemään tarjouspyynnön Nopolan koulun ja vuokra-asuntojen kuntoarviosta. Tarjoukset on pyydetty toimitettavaksi 6.3.2009 klo 12 mennessä. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että kuntoarvioraportit luovutettaisiin tilaajalle 30.4.2009 mennessä.

Kunnanhallituksen edellisen kokouksen jälkeen on kuntaan toimitettu Kuntaliiton ylimääräinen verotuloennuste. Sen mukaan kunnallisveroa ennakoidaan kertyvän vuonna 2009, huolimatta uuden työtulovähennyksen (vaikutus Kyyjärvellä 91 000 euroa) käyttöönotosta, 2 858 000 euroa (TA2009: 2 850 000 e). Ennusteen mukaan seuraavana vuonna kunnallisveroa kertyy 2,782 Me (TS2010: 2,9 Me) ja vuonna 2011 3,008 Me (TS2011: 2,95 Me). Yhteisöveron osalta tänä vuonna kertymä on 471 000 e (TA2009: 0,6 Me), vuonna 2010 515 000 e (TS2010: 0,6 Me) ja vuonna 2011 595 000 e (TS2011: 0,6 Me). Kiinteistöveron osalta vastaavat luvut ovat 2009: 175 000 e (TA2009: 165 000 e), 2010: 175 000 e (TS2010: 165 000 e), 2011: 175 000 e (TS2011: 165 000 e).

Näiden lukujen pohjalta näyttäisi siltä, että vuoden 2009 budjetti näyttää edelleen toteuttamiskelpoiselta. Huomioitavaa kuitenkin on, että yhteisöveron osalta ennakoidaan 129 000 euroa pienempää kertymää, jotka kompensoituvat kiinteistöveron (+10 000 e), kunnallisveron (+8 000 e) ja budjetoimattomien lakisääteisten valtionosuuksien (+ 106 000 e) muodossa.

Ensi vuoden osalta säästötarpeita näyttäisi olevan noin 300 000 euroa, joskaan toistaiseksi ensi vuodesta ei voida sanoa mitään varmaa.

Kunnanvaltuusto on keskustellut taloudesta ja tulevaisuudesta avoimessa iltakoulussaan 3.3.2009. Tämän keskustelun pohjalta voidaan tiivistää seuraavat tulevaisuuden haasteet:

-          väestön vähentyminen,
-          väestön ikääntyminen,
-          väestön sukupuolinen vääristyminen,
-          elinkeinotoiminnan kehittäminen,
-          palveluista aiheutuvien kustannusten pienentäminen tuottavuutta kasvattamalla; ja
-          yhteistyösopimusten synnyttäminen.

Esitys(kj):    Käydään keskustelu taloudellisesta tilanteesta ja mahdollisista lisätoimenpiteistä sekä merkitään kunnanjohtajan talouskatsaus tiedoksi.

Päätös:         Kunnanhallitus merkitsi kunnanjohtajan talouskatsauksen tiedoksi ja päätti nimetä leirintäaluetta kehittävän työryhmän kunnanjohtajan esityksestä. Työryhmän jäseniksi valittiin puheenjohtajaksi Johanna Humalajoki (kuntakuva), Jouni Saukko (elinkeino) ja Jari Lautanen (yhdyskunta). Työryhmän sihteeriksi nimettiin kunnanjohtaja.

----------------

Khall 103 § (30.3.2009) Kyyjärven kunnan taloudessa ei ole tapahtunut muutosta. Maaliskuun verototeumassa kunta on saanut 331 011 euroa kunnallisveroa, 16 507 euroa yhteisöveroa ja 293 euroa kiinteistöveroa. Tämä tarkoittaa, että koko alkuvuonna on kertynyt yhteensä 1 028 454 euroa verotuloja (kunnallisvero 939 140, yhteisövero 88 251 euroa, kiinteistövero 1 063), joka on 3,1 prosenttia vähemmän kuin tammi-maaliskuussa 2008 (tammi-helmikuu 2008-tammi-helmikuu 2009: -3,5 %). Kunnanjohtajan aiemman arvion mukaan kunnan budjetti kestää n. 10,5 prosentin vähentymisen verotuloissa suhteessa viime vuoteen. Näin ollen kunnan budjetti näyttäisi olevan edelleen toteutettavissa. Huolestuttavaa kuitenkin on nimenomaan yhteisöveron tuoton väheneminen. Tähän on kuitenkin tulossa korjausta, sillä valtio nostaa kuntien jako-osuutta nykyisestä 22 %:sta 32 %:iin. Maaliskuun toteutumalla 10 prosenttiyksikön nosto tarkoittaisi reilun 7 000 euron lisätuloa kunnalle kuukaudessa. Korotus tulee voimaan taantuvasti vuoden 2009 alusta, jolloin kunnalle on tosiasiassa kertynyt yhteensä 128 365 euroa yhteisöverotuottoa kirjatun 88 251 sijaan. Näin ollen verotuloja on yhteensä alkuvuonna kertynyt jopa enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Kokonaisuudessaan verotuloja on siten tullut enemmän kuin viime vuonna eli –3,1 %:n muutoskehitys on todellisuudessa noin nollan luokkaa.

Kunnanjohtaja on ollut yhteydessä lääninhallitukseen liittyen Kivirannan remontin harkinnanvaraiseen erityiseen valtionosuuteen. Asia on tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriön käsittelyssä. Rahoituksen saamisen osalta kuitenkin huolestuttavaa on määrärahan riittävyys (kokonaisuudessaan 9 Me), koska esimerkiksi pelkästään Keski-Suomesta hakuajan puitteissa lähti kymmenkunta hakemusta. Päätöksiä asiassa odotetaan lähiaikoina.

Kyyjärven työttömyys on ollut kasvussa viimeisten kolmen kuukauden aikana ja suuntaa kovaa vauhtia jo kohti 20-prosentin kipurajaa. Työttömyys (ml. henkilökohtaisesti lomautetut) on määrällisesti kohonnut merkittävästi muutamassa kuukaudessa (30.11.2008: 61, 31.12.2008: 83, 31.1.2009: 95, 27.2.2009: 89), joskin aivan viimeisissä tilastoissa kasvu näyttää taittuneen.

Lisää lomautuksia on kuitenkin jo tapahtunut ja nämä tulevat näkymään tilastoissa lähiaikoina. Täysimääräisesti lomautusten talousvaikutus näkyy vasta sen jälkeen, kun henkilöt tippuvat ansiosidonnaisen piiristä. Toiveissa kuitenkin on, että esimerkiksi julkinen rakentaminen kääntyy nousuun jo tämän vuoden aikana, jolloin sillä pitäisi olla positiivinen vaikutus esimerkiksi Betset oy:n tilauskantaan.

Kunnassa tulisi kuitenkin harkita erilaisia toimenpiteitä. Kunnanjohtaja on aloittanut työttömien haastattelut siten, että kunnanhallituksen kokoukseen mennessä noin kolmasosa työvoimareservistä on haastateltu. Hanke on ollut mielenkiintoinen ja täyttänyt sitä tiedonintressiä, joka hankkeessa on asetettu. Seuraavassa vaiheessa pyrkimyksenä on nostaa haastatteluihin osallistuneiden määrä entisestään ja laatia täsmätoimenpiteitä työllisyyden lisäämiseksi. Kunta pyrkii auttamaan työvoimareserviläisiä liiketoimintaideoiden aloittamisessa. Tätä varten kunnanjohtaja on sopinut Saarijärven Seudun yrityspalvelujen kanssa yksittäisistä palvelunostoista. Lisäksi tavoitteena on pyrkiä räätälöimään koulutusta sitä tarvitseville. Tältä osin kunnanjohtaja on ollut yhteydessä Keski-Suomen liittoon (Elise Tarvainen). Yhteistyötä on viritelty myös Karstulassa toimivan Kehrä-hankkeen, Kivijärven työllisyysprojektin, Välityömarkkinat Keski-Suomessa-hankkeen sekä AMO-ohjelman kanssa.

Kunnan tulisi myös pohtia tarpeellisia lisäinvestointeja. Eräänä mahdollisuutena olisi ohjeistaa kunnan enemmistöomistamaa Kyyjärven Vuokra-asunnot oy:tä rakentamaan lisää vuokra-asuntoja. Tässä yhteydessä on keskusteltu sekä kunnantalon läheisyydessä olevista kiinteistöistä että Ruuskanpellolla sijaitsevista tonteista. Perusajatuksena on ollut jaksottaa vuokrataloyhtiön investointeja siten, että mahdollisimman nopeasti kunnanhallitus ohjeistaisi yhtiön hallitusta aloittamaan toimenpiteet kahden rivitalon rakentamisesta, jonka jälkeen voitaisiin toteuttaa vanhojen kiinteistöjen peruskorjauksia, mikäli kunnanhallituksen tilaama kuntoarvio osoittaa korjaustarvetta olevan. Mikäli kunnanvaltuusto päätyy vastaanottamaan pakolaisia kuntaan, olisi osa peruskorjauskustannuksista mahdollisuus rahoittaa valtion rahoituksella. Ilman pakolaispäätöstäkin näyttäisi siltä, että vuokra-asuntojen lisätarvetta olisi, sillä tällä hetkellä vapaana on vain 5 asuntoa, joihin on viime päivinä tullut muutamia kyselyjä.

Mikäli hankkeet toteutetaan kunnan omana työnä, on sillä vaikutusta kunnan työllisyyteen. Tällöin kunnalle palautuu osa velkarahalla tehtäviin investointeihin käytetyistä euroista verotuloina sekä kunnassa oleviin palveluihin käytettynä hyötynä. Tällä taas pitäisi olla positiivinen vaikutus yrityselämään. Lisäksi osa asukkaista on ehdottanut talkoita joidenkin asuntokohteiden korjaamiseksi (esim. Lintupuron väliaidat) ja viihtyvyyden lisäämiseksi. Asukastoiminnan voidaan katsoa tukevan kunnan yhteisöllisyyden lisääntymistä.

Kuntaan on kohdistunut kiinnostusta muutamien uusien yritysten osalta. Pääsääntöisesti kiinnostus on syntynyt kunnan viime aikoina saaman julkisuuden myötä. Kunnanjohtaja on käyttänyt viime aikoina korostetun paljon työaikaansa näiden keskustelujen loppuun saattamiseen. On kuitenkin ilmeistä, että lähiaikoina elinkeinopalveluihin kohdistuu lisätyövoiman tarve. Näillä näkymin pienillä toimenpiteillä olisi mahdollista lisätä noin 1,5 virkaa nimenomaan elinkeinopalveluihin, jonka lisäksi kunnalla tulisi olla valmius lisäpanostuksiin esimerkiksi ostopalvelujen muodossa. Mainittujen virkarakennemuutosten rahoittaminen on suunniteltu tehtäväksi siten, että rakennustarkastajan osa-aikaeläköitymisen myötä olisi elinkeinopalveluihin siirrettävissä n. 0,5 virkaa, joka olisi tarkoitus pitkällä tähtäimellä täydentää hankerahoituksella täydeksi viraksi tai työsopimussuhteeksi. Tältä osin kunnanjohtaja on käynyt jo keskusteluja maakunnassa olevien eri hankkeiden kanssa. Lisäksi on kunnanvirastolla on käyty alustavia keskusteluja teknisen toimen toimistosihteeri Aaro Toppisen viran jakamisesta siten, että 0,5 virkaa siirreitäisiin elinkeinopuolelle Toppisen jatkaessa uuden kokonaisuuden viranhaltijana. Palkkamäärärahojen siirrosta tulee päättää kunnanvaltuustossa.

Kyyjärven Paletti oy:n osalta kehittämishankkeen kanssa ei ole edetty, vaan odotetaan uuden seudullisen elinkeinoyhtiön perustamista. Mikäli elinkeinoyhtiö perustetaan on Paletin kehittäminen luonnollinen projekti tälle yhtiölle. Pitkällä tähtäimellä kunnan tulee pyrkiä etsimään pääomasijoittaja, joka ottaa koko yhtiön haltuunsa. Samalla kunnan tulisi kriittisesti tarkastella muitakin kiinteistöomistuksiaan. Tällöin tarkastelun kohteena ovat Paletin lisäksi ainakin ns. Tammipuun halli, Kyyjärven Liikekeskus, Kalliorannan leirintäalue ja Lady XL:n lava. Aktiiviseen omistajapolitiikkaan kuuluu se, että kunta pyrkii rakentamaan uusia tiloja uusille liiketoimintaideoille ja siirtämään omistuksen vanhoista yrityksille siinä vaiheessa, kun heillä on mahdollisuus siirtyä omistajaksi.

Esitys(kj): Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi kunnanjohtajan talouskatsauksen ja päättää 1) ohjeistaa Kyyjärven Vuokra-asunnot oy:n hallitusta aloittamaan valmistelut kahden vuokra-asuntokohteen rakentamiseksi mahdollisimman nopeasti; 2) edelleen ohjeistaa yhtiötä käynnistämään peruskorjaushankkeet olemassa olevissa kiinteistöissä, mikäli kesään mennessä valmistuva kuntoarvio osoittaa korjaustarpeita; 3) valtuuttaa kunnanjohtajan valmistelemaan mahdollisia virkarakenteen korjauksia elinkeinosektorin vahvistamiseksi; sekä 4) edelleen valtuuttaa kunnanjohtajan aloittamaan neuvottelut kunnan omistamien liikekiinteistöjen myymisestä yrittäjille. Lisäksi kunnanhallitus merkitsee tiedoksi, että seuraavassa kunnanhallituksen kokouksessa 20.4. paikalle saapuu AMO-ohjelman (aluekeskusohjelmaan kuulumattomat maaseutumaiset alueet) projektijohtaja Marja Salonen kertomaan ohjelman mahdollisuuksista.

Päätös:         Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

__________________

Khall 119 § (20.4.2009)   Edellisen kokouksen jälkeen Kyyjärven Vuokra-asunnot oy on käsitellyt kunnanhallituksen ohjeistusta ja päättänyt aloittaa selvityksen uudisrakentamisesta ja korjaushankkeista. Kunnanjohtaja on käynyt keskusteluja virkarakenteen muuttamisesta johtoryhmän jäsenten kanssa. Tältä osin aikataulua on kuitenkin löysätty johtuen toimistosihteeri Aaro Toppisen sairauslomasta. Kunnanjohtaja on myös käynyt keskusteluja sekä xxx:n kanssa koskien ns. xxx että xxx:n kanssa koskien xxx:ää. Lisäksi on käyty keskusteluja xxx tilasta.

Kunnan talous näyttää toteutumien osalta edelleen valoisalta. Kirjanpitäjä Soili Koskela on laatinut talousarviototeuman tammi-helmikuun ajalta, jonka osalta on syytä kiinnittää huomiota muutamiin kohtiin. Laskennallisesti kahden kuukauden toteuman pitäisi olla noin 8,33 prosenttia (huomioiden kuitenkin, etteivät kaikki tulot ja kulut jakaudu tasaisesti jokaiselle kuukaudelle). Tulojen osalta kunta on jäljessä myyntituottojen osalta (6,68 %), mutta taas maksutuottojen osalta kertymä on huomattavasti suurempi (15,27 %). Näiden osalta on kuitenkin huomattava volyymiero (myyntituotot TA2009: 1 147 000, maksutuotot TA2009: 50 500). Tukien ja avustusten toteuma on 54,60 % (TA2009: 29 750) ja muiden tuottojen 11,59 % (TA2009: 765 764). Kokonaisuudessaan toimintatuottojen toteuma on laskennallisen kuukausiosuuden mukainen 9,50 % vuoden 2009 talousarviosta.

Toimintakulujen osalta kokonaisuus on dramaattisempi eli alkuvuoden toteuma on 15,47 % (TA2009: 9 410 817). Tältä osin huomio kiinnitettävä erityisesti palvelujen ostoon, joka on volyymiltaan merkittävin (TA2009: 5 796 797) ja jonka toteuma on 15,93 %. Toimintakulujen osalta on kuitenkin huomattava, että ne menevät kuukauden tulojen edellä johtuen ennakkomaksuista. Liikelaitosjohtaja Mikael Palola on viestittänyt, että Saarikan alkuvuoden toteuma on jokseenkin pysynyt talousarvion raameissa, mutta erityisesti henkilöstökulujen osalta ylityksiä voi olla tulossa.

Verotulojen osalta alkuvuosi näyttää, kuten jo todettua hyvältä. Sama koskee valtionosuuksia. Jälkimmäisen osalta on kuitenkin huomioitava mahdollinen koko maan verotulokertymän pienenemisestä johtuva verotulotasauksen pieneneminen myös meillä. Tältä osin ei kuitenkaan ole odotettavissa kovinkaan suurta tiputusta. Kuntaliiton tekemän pessimistisen ylimääräisen verotuloennusteen mukaan kunnalle kertyisi tänä vuonna noin 3,5 miljoonaa euroa verotuloja, kun talousarvioon on kirjattu 3,615 miljoonaa. Tästä luvusta puuttuu vielä yhteisöveron tuoton jako-osuusmuutoksesta aiheutuva kasvu. Lisäksi kun huomataan alkuvuoden hyvä kertymä, kestää kunnan tulopuoli vielä suhteellisen suurenkin tiputuksen.

Sen sijaan huolestuttavaa on muiden tulomuotojen heikko kehitys alkuvuonna. Korkotuottoja ei ole tullut yhtään (TA2009: 17 300). Muita rahoitustuottoja on tullut vain 0,08 % (TA2009: 214 310). Tosin myöskään korkokulut eivät ole olleet talousarvion mukaiset (4,36 %; TA2009: 250 000).

Kunnan taloutta tulee kokonaisuudessaan edelleen seurata ja muutostarpeita arvioida. Tätä ei kuitenkaan liene tarpeen tehdä ennen seuraavan kvartaalin umpeamista.

Esitys(kj):   Kunnanhallitus merkitsee kunnanjohtajan tilannekatsauksen tiedoksi.

Päätös:       Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.