Kyyjärven verkkolehti | elokuu 2006
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn EnglishBlogitVasen valikko

Yhteistyökumppaneille logopaikka. Valitse yrityksellesi sopiva aihealue ja varaa paikkasi heti !

Unien maailma

Sulo Tamminen / TS.

Unien näkeminen on kaikille varmaan tuttua. Paljon on unia joita ei aamulla enää muistakaan, mutta toiset muistaa vielä pitkään. Kokonaan eri luokkaa ovat ns. enneunet.

Tavallaan voi unessa suoraan nähdä tulevia tapahtumia tai jotain vertauskuvallista, joista toiset selittävät niiden merkitystä. Selitykset voivat olla  joskus epämääräisiäkin, joten niihin ei aina voi uskoa tai luottaa.

Itse en ole oikein uskonut uniin, mutta  olen omakohtaisesti nähnyt kaksi enneunta.

Sotien jälkeen talvella v.-46 oli syntymäkotini naapurissa Pohjosahossa Nille-niminen koira, pieni ja nätti.

Oli lauantai-iltapäivä, kun näin Nillen kotini lähellä, se näytti kovin sairaalta. Illalla tuli naapurin emäntä kyselemään, onko Nilleä näkynyt, sanoin nähneeni sen iltapäivällä.Sunnuntai aamuna tuli emäntä taas kyselemään Nilleä. Sanoin etten ole aamulla sitä nähnyt, mutta näin yöllä unta, että Nille on meidän  heinäladon lattian alla perästä katsoen toisen niskasen vieressä veikeästi kerällä kaiketi kuolleena, Sanoin etten tällaisiin uniin usko, mutta Vilma-emäntä sanoi, että voi se hyvinkin olla niin kuin unessa näit. Kysyi vielä, että  pääseekö sinne lattian alle. Kerroin, että siellä on seinän vieressä pari lankkua irti. Niinpä aukaistiin lattia ja minä silloin vielä hoikkana poikana luikertelin sinne ja siellähän Nille oli, samassa asennossa kuin olin unessa nähnyt.Vilma oli mielissään Nillen löytymisestä ja vakuutteli, että uniin on uskominen.

Onhan niitä ihmisiä, jotka puhuvat ja kävelevätkin unissaan. Talvisodan edellä oli  kuulemma Lohtajalla tyttö, Irene Hirvi, joka oikein saarnasi unissaan

Kului vuosia Nille-unesta ja se oli vain kaukanen muisto vain.

Eräänä kevättalven päivänä ajelin hevosella kydölle lantaa, joka oli enimmäkseen jäätynyttä, mutta oli sulaakin joukossa.

Näin aamuyöllä unta, että sinäpäivänä minulta katkeaa niskoistaan talikko. Sanoin kotona leikillään, että täytyypä varoa. Iltahämärissä tein viimeistä kuormaa ja pistelin sulaa lantaa, niin eikös vaan talikon piikit menneet  jäämöhkäleen alle ja niin poikki niskoistaan kuin olin unessa nähnyt.

Kyyjärvi 17.8.2006  Sulo Tamminen.

Niinpä niin. uniin  kannattaa uskoa, ainakin joskus. Meillä  kaikilla on jonkinlaisia kokemuksia, kaikki eivät ehkä näe enneunia, Sitten on vielä toiveunia, joita kannattaa katsella, vaikkei toiveet aina toteutuisikaan