Katso lisäkuvat

Takana vilkas partioviikonloppu

Sudenpennut retkeilivät Sysilammella ja Lynxit kouluttautuivat Toivakassa.

Perjantaina 28.9. koulupäivän jälkeen, vatsat kotona täyteen ja suunta kohti Toivakan Partiokolkkaa. Viisi kyypartiolaista lähti kouluttautumaan vartionjohtajaksi. Luvassa oli metsäyöpymistä, kipinävuoroa, ruoan valmistusta trangialla ja siinä sivussa piti vielä oppiakin jotain.

Myös pieni lauma "vanhoja" sudareita eli neljä rohkeaa lähti rinkkoineen perjantaina kohti Sysilampea. Rinkan kantaminen kävi työstä! Matkalla päivätuvalle ihailtiin joutsen pariskuntaa. Asetuttiin taloksi, tosin kaksi auki levitettyä makuupussia tuvassa toi jännitystä iltaan. Ketä saadaan unikavereiksi?

Kierrettiin Hepolammen luontopolku. Opittiin mm. mitä ovat kilpikaarna ja rakka mutta lihansyöjäkasvia emme löytäneet. Illan alkaessa hämärtyä pojat sytyttivät nuotion. Myös makuupussien omistajat tulivat tulille ja iltapalalle. Syömisen ja pienen iltariehumisen jälkeen oli hyvä vetäytyä levolle iltatarinan turvin.

Yöllä oli pakkasta ja hieno kuutamo. Aamupuuron jälkeen sudut pääsivät -  kiitos unohtuneen tiskiharjan, harjoittelemaan sormella tiskausta. Sitten suuntasimme noin 4,4 km Pakosuon kierrokselle. Söimme maukkaita puolukoita ja ihmettelimme jääkauden muovaamaa luontoa. Pitkospuita oli reitillä paljon. Tultuamme P-paikalle huomasimme että päiväretkeläisten autot ovat jo parkissa. Nälkäkin oli jo tullut. "Nuoremmat" sudut oli luontopolulla, me aloimme valmistaa nakkikeittoa.

Partioäiti Maija sai nuotion syttymään, tosin muutamia tikkuja siihen tarvitttiin. Makkarat paistui ja maistui. Evästauon jälkeen oli leikin aika. Pallopeli kiehtoi hetken. Muutama erä painiakin nähtiin. Riitta opasti heittopussin heitossa lammella. Välillä pallo kuumeni liiaksi ja se joutui jäähylle. Sammalia ja varpuja tunnistettiin. Mutta mikäs se jäkälä on?

Kaikki kiva loppuu aikanaan. Yöpyjät siistivät mökin ja muut keräsivät reppunsa ja roskansa mukaan. Lämpimät kiitokset mukana kyyti + muussa avussa olleille vanhemmille.