Kyyjärven verkkolehti | kesäkuu 2008
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn EnglishBlogit

Yhteistyökumppaneille logopaikka. Valitse yrityksellesi sopiva aihealue ja varaa paikkasi heti !

Get the Flash Player to see this player.

Katso lisäkuvat   

Maratoonarin matkassa

15.6.2008 Eevaliisa Hakola

Päätös kisaan osallistumisesta on tehty viikkoa ennen. Tällä kertaa vaimokin sai lähteä mukaan.

Lieneekö siksi, että harjoittelukausi on vielä menossa ja kauden päätavoite vasta Hki city maratonilla. Forsssan Suvi-ilta 14.6. oli sellainen sopiva ajankohta juosta, että ennättää vielä palautua elokuun koitokseen. Koska matkaa kisapaikalle, kysyttiin hotellimajoitusta ystäviltä Valkeakoskella. Sääksmäen maalaismaisemissa oli hyvä latautua kisaan, ja siitä kesti enää vain reilun tunnin huristella Forssan lähtöviivalle.

Suvi-illassa riitti järjestäjillä sutinaa. Osallistuja ennätyksiä rikottiin useassa eri sarjassa. Muutama bajamaja olisi helpottanut vessajonottajien tuskaa. Aika ennen lähtöä kuluu kuin siivillä. Jari tekee valmistelut jo rutiinilla. Vaimo unohtaa vesipullon autoon... Lähtöviivalla mies sanoo, että maha tuntuu jotenkin täydeltä, ei ihan paras tuntuma. Jään miettimään joutuuko käymään puskissa.

Fillaroin perässä, välillä kysyn mihin suuntaan ovat menneet keskustassa. Pian saan häntäpään kiinni ja varovaisesti ohittelen niissä kohti missä tie "yhteinen". Monenlaista juoksijaa ja tyyliä juosta, toisella puolen upeita puutarhoja. Linnunlaulunkin havannoin. Poljen 16 km ja jään odottelemaan. Tiedän, että ukkoni on jo kääntöpaikalla käynyt. Miehiä alkaa tulla, erot kärjessä isot. Havaintopaikaltani bongaan myös puskiin menijöitä. Jari tulee letkassa jossa kuusi juoksijaa, heillä kilometrejä takana 28 ja ovat 18 parhaan porukassa. Sitten se tapahtuu, pyytää multa vettä! On krampin tuntemuksia. Älyän olla suht hiljaa. Nään, että ottaa housuntaskusta dexaltabletteja ja juo asemilla, joita onneksi on aika tiuhaan. 35 km:n kohdalla sanoo, että kaikki hyvin, kolme tuntia voi paukkua rikki. Jättää letkansa.

Sain pitää hoppua, että ehdin nähdä maaliintulon. Kyllä oli tyytyväinen mies! Viimesen kilometrin aikana joutui tarkkailemaan taas ettei kramppi iske. Sitä ennen ohittamaan satoja, koska myös puolikkaan juoksijat tulevat samoihin aikoihin maaliin.

Sää suosi. Lämpötila noin 15 astetta, mutta vastatuulta oli alkumatkasta, että kannatti peesailla. Viimeiset kilometrit saatiin sadetta. Juoksun jälkeen pian suihkuun. Kylmä ja krampit muuten nujertavat. Yllätys, yllätys, Jari kutsutaan M 40 palkintojenjakoon. Eli sijoittuu sarjassaan kolmanneksi ajalla 2.59.09. Kauden tavoite, kolmen tunnin rajan rikkominen saavutettu. Ja jos yhtään miestäni tunnen, niin tästähän se vasta alkaa! Kotimatkalla euforian tunne jatkuu, ja "toonarikaverit" tulee soitetuksi läpi, kun on kerrankin jotain ilmoitettavaa.