NopolaNews 1.0 (2005 - 2012)
 
Ei Kyy Jookissa vaan Nyy JookissaEi Kyy Jookissa vaan Nyy Jookissa

Ei Kyy Jookissa vaan Nyy Jookissa

2.2.2015 Roosa Lautanen/ Savo Kuopijjo

Siellä oli Olavi, myö ja muutama miljoona muuta!

Oli Amerikanikävä kasvanut sen verran suureksi, että päätin lähteä sanomaan hyvästit vuodelle 2014 vanhaan kunnon Isoon Omenaan. Seitsemän päivää seikkailin savolaisen kakslahkeisen kanssa ees taas Manhattania ja tehtiinhän myö pikku mutka Brooklyninkin puolelle. Allekirjoittanut neuroottisena oli tietty tehnyt päiväohjelmat ja niitä melko orjallisesti seurattiin.

New Yorkiin saavuttiin 30. päivä illalla. Olin varannut majoituksen AirB&B:n kautta ja ehtinyt hidasta savolaista kakslahkeista varoittaa, että ne käy sitten päälle, mutta hymyilet vaan ja sanot että "AMAZING!!" niin minä hoidan loput. Illalla myöhään pirteinä suomalaisina saavuttiin meidän majapaikkaan. Täytyy vaan todeta, että onneksi olin etukäteen vähän varoitellut..Eihän savolainen kakslahkeinen ehtiny sanomaan sanan sanaa ensimmäisenä iltana;) Siitä sitten lähdettiin toipumaan kulttuurishokista unten maille. 

Reissun paras päivä sään puolesta oli vuoden 2014 viimenen päivä. Etukäteen oltiin varattu liput Rockefeller Centerin katon näköalatasanteelle, mistä ihailtiin Manhattania päästä päähän auringon loisteessa. Olipahan vaan ihmeellinen näky! Se aurinko siis. 

Uuden vuoden juhlinnat jäi meidän osalta aika lyhyeen. Pientä kuumeilua oli ollut ilmassa edellisiltana ja yöllä, joten ajateltiin, että käydään vähän haistelemassa Times Squaren hulinaa ja mennään heti vuoden vaihtumisen jälkeen takaisin kämpille. Javisst! Kyllä naiselta kannattaa kello 00.30. kysyä missä on länsi ja missä itä. Että tuli siinä sitten Harlem melekosen tutuksi vuoden vaihteessa...

Mutta siitä sitten uuteen nousuun ja uuden vuoden kunniaksi luonnontieteelliseen museoon. Tää savolainen kakslahkeinen etti dinosauruksia kartasta ja ihmetteli kun stressasin, että ei ehditä kiertää tarpeeks kun on aikaa vaan seitsemän tuntia. Hän katteli siinä edelleen museon karttaa, niitä kahta kerrosta jotka siinä lävähtää esille kun sen opuksen avaa, ja edelleen kyseli niitä dinosauruksia. Avasin sitten esitettä vähän lisää, että hän näkis myös ne loput kaks kerrosta, missä on niitä dinojakin. Siinä tais silmät vähän laajeta; eihän me ehitä mitään! No ei niin. Se on valtava laitos, neljä kerrosta toinen toistaan mielenkiintosempia juttuja; dinosauruksia, avaruutta, ihmiselimistöä, eläimiä, kiviä, mineraaleja.. Siellä yksistään voisi viikon käyttää helposti. Onneksi suuntavaistottomalla on muita kykyjä; organisoinnilla saatiin kiva paketti aikaseksi seitsemälle tunnille.

Seuraavana päivänä lähdettiin kiertämään Central Park päästä päähän. Käveltiin tietysti väärään kulkusuuntaan yhtä “pikku” lampea ympäri, taas olin minä puikoissa. Ei se oo aina niin justiinsa! Central Parkin rauhasta laskeuduttiin suoraan 5. Avenuen tungokseen, huhheijaa! Käytiin Donaldia morjestamassa Trump Towerissa, oli sillä aikaa äiskä Suomesta laittanu viestiä että “OOTTEKO HENGISSÄ”. No oltiinhan myö. Äkkiä piti vastata että ei hätiä mitiä, jotta ei lähtis en vai pii dii eli polliisit perään huolestuneen äiskän soittojen jälkeen.

Siellä Brooklynin puolella käytiin meidän emännän kanssa. Hän teki meistä videota ja myö syötiin bagelia. Bagelsmith, laittakaahan korvan taakse ja käykää jos Brooklynissä ootte. Ja ottakee sitten everything bagel voilla, on nimittäin hyvvää! Brooklynistä otettiin metro ja lähettiin morjestaa Sinkkuelämää-Carrieta, mutta sepä ei ollutkaan kotona:/ Etittiin vielä Magnolia Bakerystäkin missä ne aina istu Mirandan kanssa, mutta ei löytyny sieltäkään. Onneks siellä oli niitä kuppikakkuja kumminkin.

Brooklyn Bridgelläkin käytiin, oli vielä hiljaista kun oltiin aamusta liikenteessä. Sumu peitti kauniisti eteläkärjen pilvenpiirtäjien huiput ja Vapaudenpatsas katseli horisontissa, sinne suunnattiinkin seuraavaksi. Oltiin taas etukäteen hommattu liput, lähdettiin kipuamaan sinne kruunuun asti. Kovasti varoittelivat, että pitkä on tie ja ei saa kiivetä jos on edes flunssaa- no arvasitte varmaan, eihän se nyt niin hirveää sitten ollutkaan. Pikkasen oli kapeat raput, mutta perillä oltiin parissa minuutissa. Kruunun pikkuikkunoista sitten tiirailtiin ulos kaukaisuuteen. Wall streetilläkin käytiin pyörähtämässä, ois kai sinnekin jotkut liput saanut hommattua, mutta se jääköön ensi kertaan. Illalla raahasin kaksilahkeisen vielä Broadwaylle katsomaan Mamma Miaa, ai että se oli HIANO! Tämä piti käydä katsomassa jo aikaisemmilla reissuilla, mutta aina se jäi..Nyt on sekin erhe korjattu, vihdoin!

Viimeinen kokonainen lomapäivä oli melko löyhästi aikataulutettu, joten käytiin YK:lla ja Macy’s-tavaratalossa ja eteläkärkeä koluttiin ristiin rastiin. Tulihan siellä taas kilometrejä mittariin, oispa ollu askelmittari matkassa! Sai sitä tietty kävelläkin kaikkien niiden herkkujen jälkeen! Oli brownieta, kuppikakkua, kreppejä, meksikolaista, italialaista, kiinalaista, sushia, uppopaistettua, pihviä, juustoleipää, pretzeliä… Namnam! 

Suomeenkin päästiin pienten kommellusten siivittämänä, päätti nimittäin tuprauttaa lunta taivaalta lentopäivän aamuna ja siitähän se lentokenttä sitten sekosi. Suomeen kuitenkin päästiin ja Kuopioonkin asti eli loppu hyvin kaikki hyvin. Jetlag vaan oli kaa-me-a, vanhaksi tässä ollaan tulossa kun ei ole enää yhtä helppoa kuin ennen! Jos nyt joku innostuu Nyciin reissaamaan niin täältäpäin saa vinkin jos toisenkin! Siihen idän ja lännenkin erottamiseen sain vinkin meidän emännältä, mutta sitä en enää muista...