Kyyjärven asuttamisesta ja Hokkalan kylän synnystä (Hannes Keskitalon kertomaa)

Kyyjärven itärannalle asettui v. 1559 tienoilla uudisasukkaaksi Paavo Pölkki, joka oli todennäköisesti nykyisen Mikkelin seuduilta. Talo oli nähtävästi autiona 1602-1605. Ankara kato oli vallinnut vuonna 1601.

Seuraavaksi asettui Kyyjärvelle pysyvästi järven länsirannalle Hirviniemeen vuonna 1571 Matti Noponen, joka oli lähtöisin ehkä Juvan Nopolasta.

Seuraava uudistalo oli v. 1628 perustettu Kimingin kylän Puttola eli Oikari.

Nopolan talo jakautui v. 1650 Iso-Nopolaksi ja Vähä-Nopolaksi.

Hokkalan uudistalo perustettiin v. 1656 viidentenä talona Kyyjärvelle. Ensimmäinen isäntä oli Tapani Hokkanen.

Tämän jälkeen Kyyjärven taloluku pysyi samana viitenä pitkälti toistasataa vuotta.

Asutuksen hidastuminen 1600-luvulla oli koko valtakuntaa koskeva ilmiö, mihin vaikuttivat mm. sotarasitukset ja katovuodet.

Oikarin talo oli ilmeisesti asumattomana yli 30 vuotta v. 1631-1664. Se oli myös autiona 1600-luvun lopulla ja asutettiin uudelleen v. 1702. Vähä-Nopolan ja Hokkalan isännät kuolivat nälkään ilmeisesti katovuosien seurauksena. Hokkalan isäntä kuoli 1600-luvun loppupuolella.

Suuren Pohjan sodan (v. 1700-21) venäläismiehityksen aikana Hokkala autioitui vuosiksi 1713-21. Sodan jälkeen Hokkala sai viiden vuoden verovapauden ja Pölkki kahden vuoden.

Uusia katovuosia ja sota saapui ja uuden venäläismiehityksen eli Pikkuvihan (v. 1741-43) aikana Hokkala autioitui lyhyeksi aikaa. Vuonna 1786 Hokkalan talo jaettiin kahtia.

Vuonna 1865 Pölkki oli jaettu kuuteen osaan, Iso-Nopola seitsemään, Vähä-Nopola viiteen, Hokkala kolmeen ja Oikari kolmeen osaan.

Seuraavassa Kyyjärven väkilukuarvio:

Vuosi                                          Väkiluku

1568                                           20

1634                                           35

1654                                           65

1694                                           90

1749                                           60

1800                                           346

1860                                           989

Ensimmäisen torpan Kyyjärvellä Hokkalan talon maalle v. 1757 perusti Pekka Erkinpoika. 1800-luvun alussa ei Hokkalassa kuitenkaan ollut enää yhtään torppaa. (Lähde: Reino Kallio; Kyyjärven vaiheet kivikaudelta 1860-luvulle; Kyyjärven kirja 1990; JYY:n kotiseutusarja n:o 28, toimittanut Jarmo Koponen: Kustantanut Kyyjärven kunta).

Hokkalassa on nykyisin 18 asuinrakennusta ja muutamia järvenrantamökkejä. Noin 120 vuoden aikana on purettu asuinrakennuksia noin 16-20 kappaletta. Myös viimeinen näkötorni on purettu v.1994. Asukkaita kylässä oli 1950-luvulla 100-150, joista hieman yli puolet aikuisia. Vuonna 2020 on asukkaita 12, joista 2 on lapsia. Aikoinaan kylän läpi menevän tien eteläpuolen talot kuuluivat Alajärveen. Puhuttiin Möksyn Hokkalasta.

Sähkö tuli Hokkalaan v. 1955 Möksyn sähköosuuskunnalta. Olli Aaltonen teki suurimman osan asennustöistä. Vesijohto tuli 80-luvun puolessa välissä Linkkilän Porasharjusta ja katuvalot v. 2007. Kyläyhdistys perustettiin v. 2002. Lamminjärven rantaan on pystytetty v. 2004 kota, mihin on saatu EU-avustusta. Kodalla on jo pitkä traditio järjestää kuulantyöntökilpailut kesäisin. EU:lta on myös saatu avustusta v. 2012 veneen hankintaan. Kylällä on tiehoitokunta.

Jotta kylä kehittyisi, tarvitaan väyliä. Kyyjärvellä oli 1700-luvulla jalkapatikassa kuljettava Kimingin Oikarista haarautuva polku Nopolaan. Nopolasta tämä tie jatkui Hokkalaan. Hokkalan läpi kulkeva Vaasa-Kuopio -tie rakennettiin 1780-luvulla postiliikenteelle sopivaan kuntoon. Tästä tiestä tuli 1930-luvulla Valtatie 16. Tämä tie rakennettiin uudelleen ja avattiin Kyyjärvellä vuoden 1966 alusta, jolloin se oli kestopäällysteinen, 7 metriä leveä, 1-luokan valtatie. (Lähde: Erkki Hujanen; Liikenne ja tiedonkulku; Kyyjärven kirja 1990).

Hokkalan kuorma-autoilijoille edellä mainittu tienrakentaminen antoi runsaasti töitä.

Kylän ensimmäinen puhelin tuli Hilja ja Valde Peurasen kauppaan 1930-luvun puolessa välissä. (Lähde: Arvo Peuranen; Minun Hokkalani; moniste 2003).

Aikoinaan kylän posti kulki niin, että Jukka Pohjoiskangas tai hänen poikansa hakivat sen polkupyörällä 14 kilometrin päästä kirkolta parina päivänä viikossa. Postinkantajalla oli muhkea, iso ja musta virkalaukku postin kuljettamista varten. Seuraavaksi tuli Seinäjoki-Viitasaari postiauto, mistä posti heitettiin vauhdissa kylän heittopostilaatikkoon. Nykyisin posti tuodaan autolla kyläläisten henkilökohtaisiin postilaatikoihin.

Linja-autovuoroja taannoin ajoivat mm. Hämeenniemi ja Pohjolan liikenne. Forspakkalaiset ja huhtalalaiset avoivat Hokkalan kouluun Penttisen autolla. Jyväskylän-Vaasan linjalla Hännisellä oli tiisseliauto, joka silloin tällöin päästi aivastusta muistuttavan äänen.

Hannes Keskitalo