NopolaNews 1.0 (2005 - 2012)
 
Hokkalan supistettu kansakoulu ja muutakin koulutusta (Hannes Keskitalon kertomaa)Hokkalan supistettu kansakoulu ja muutakin koulutusta (Hannes Keskitalon kertomaa)

Hokkalan supistettu kansakoulu ja muutakin koulutusta (Hannes Keskitalon kertomaa)

23.3.2020 Hokkalan kyläyhdistys ry/Mirjam Iiruu ja Päivi Peltokangas/Hannes Keskitalo

Vehkaperän koulu aloitti toimintansa vuonna 1937, missä Hokkalalaisetkin opiskelivat. Kalle Parkkonen Hokkalasta oli Vehkaperän koulun johtokunnassa vuosina 1937-1948 ilmeisesti puheenjohtajana. Aikaisemmin Hokkalalaiset olivat käyneet Alajärven Möksyn koulua. Kouluun kuljettiin useamman kilometrin matka jalkaisin. Joskus Elma Parkkonen (Keskitalo) sai isältään Kallelta käyttöön hevosen, jolla hän ajoi itsensä ja muut Hokkalan koululaiset Möksyn koululle. Hevonen rouskutti heiniä pihalla koulupäivän ajan.

Vehkaperän koulupiiri käsitti 1950-luvun alussa sekä Vehkaperän, että Hokkalan. Koska Hokkasten koulumatka oli pitkä kävellä, perustettiin Hokkalaan koulupiiri syksystä 1951. Koulu oli supistettu, mikä tarkoitti sitä, että alakoululaisilla (1-3 luokat) oli sekä syksyllä, että keväällä 3 viikkoa koulua 5 päivää viikkoa kohti. Yläkoululaisilla (4-7 luokat) oli samaan aikaan yksi päivä viikossa. Syys- ja talviaikaan alakoululaisilla oli koulua 1 päivä viikossa ja yläkoululaisilla 5 päivää viikossa. Kyyjärvellä oli v.1953 kansakoulu joka kylällä, yhteensä 10 kappaletta, joista supistettuja 6.

Tilat Hokkalan koululle vuokrattiin Emil Kotasen Haapalan tuvasta. Ensimmäisen opettajan aikana alakoulussa tunnit aloitettiin seisaalta laulaen "Kukko kiekuu punaheltta" tai muulla sopivalla laululla. Aamupäivän tuntien aikana Laina Kotanen keitti koulutuvan hellalla kouluruokaa sopusoinnissa opetuksen kanssa. Lisämausteen oppimiseen antoi valmistuvien ruokien miellyttävät tuoksut.

Forsbackan (nykyisin Koskimäki) ja Huhtalan koululaiset kävivät Hokkalassa koulua, samoin kuin Möksyn Huosianmaan  kylään kuuluvan talon, Toivo ja Elvi Keskitalon lapset. He tulivat talvella hiihtäen ja kesällä osittain metsäpolkua kulkien. Myös muutama nurmijokelainan kävi Hokkalan koulua. Penttisen linja-auto kuljetti lapsia kouluun ja myöhemmin Hämeenniemen auto.

Kunta osti talon Eino ja Bertta Kotaselta ja  kunnosti sen kouluksi. Rakennus oli herkkä salamaniskuille. Kylän lasten  urheiluharrastusta edisti merkittävästi koulun lisäksi kenttä, joka oli käytöstä poistettu heinäpelto. Vuonna 1956 Hokkalassa ja Oikarissa käytettiin oppilasruokailuun lähes 4000 mk oppilasta kohti vuodessa. Muualla koulut olivat alle puolet edellämainitusta. Kustannukset oppilasta kohti laskettuna näyttivät olleen merkittävästi suuremmat pienillä kouluilla verrattuna suurempiin kouluihin.

Hokkalan koulun opettajina toimivat Edit Rajala (koulupohja keskikoulu), Seija Akonpelto (ylioppilas), Irja Nykänen (keskikoulu), Judit Ruuska (kansakoulun opettaja). Keittäjä-siivoojana toimivat Laina Kotanen, Margit Kriivarinmäki, Kerttu Kotanen, Anna Pohjonen ja Paula Peuranen. Poikien käsityönopettajana toimivat sivutoimisesti Kaarlo Lassila, Arvo Nivala ja Kauko Pohjonen. Hokkalan koulu loppui kevääseen v.1963 kyläläisten pontevasta vastustamisesta huolimatta. Kyyjärvelle saatiin keskikoulu v. 1965. Peruskoulu aloitti Kyyjärvellä v. 1973. Oppivelvollisuuskoulun lisäksi Hokkaset ovat kouluttautuneet mm. seuraavasti: filosofian maisteriksi, yhteiskuntatieteiden maisteriksi, yleisesikunta upseeriksi, sosionomiksi, AMK-huonekalusuunnittelijaksi, puutalousinsinööriksi, metsäteknikoksi, merkonomiksi, merkantiksi, perushoitajaksi, lähihoitajaksi, lastenhoitajaksi, soitinrakentajaksi, ammattikoulun tutkinnon suorittaneeksi,  HSO-sihteeriksi, apteekkityöntekijäksi.

 

Hannes Keskitalo