Hokkalan asuinsijoja katsastelemassa. Osa 1. Pitkältäsaarelta Ruununlähteelle. (Kertojana Hannes Keskitalo)

Kun pitäjänrajasta kuljetaan valtatietä itään n. 500 metriä, kääntyy Lehtiharjunmäen rinteessä vasempaan hiekkatie. Tämä tie on pätkä 1700-luvun lopulla rakennettua Vaasa-Kuopio-tietä. Se läpäisee lähes länsi-itä suuntaisesti pääraittina Hokkalan kylän ja on nykyisin nimetty virallisesti Hokkalantieksi. Kylän keskustasta noin puolentoista kilometrin jälkeen itään mentäessä tie yhtyy jälleen Sammakkolehdon jälkeen valtatie 16:een.

Historiankirjojen mukaan ennen 1700-luvun loppua Pohjanmaan ja Ruotsin itäisimpien raja-alueiden Savon ja Pohjois-Karjalan välillä ei olut kunnollista tieyhteyttä, vaan tienpätkät päättyivät umpiperäisesti asumattomiin korpiin. Niinpä kuningas Kustaa III määräsi, että kelvollinen yhdystie oli saatava Vaasan ja Kuopion välille. Tämän johdosta 1770-luvulla alettiin rakentaa mm. tietä Kuortaneelta Alajärven kautta Lintulahteen (Kyyjärvelle). Tämän tien pätkä nykyinen Hokkalantiekin on. Historiantutkijoiden mukaan yksi syy tien rakentamiseen oli postinkulun nopeuttaminen. Toinen syy oli se, että tietä pitkin oli helpompi siirtää Ruotsin sotajoukkoja itään, kun tuli konflikteja Venäjän kanssa. Kansan keskuudessa tiestä käytettiin mm. nimityksiä postitie ja sotatie. (Kyyjärvi kirja; Erkki Hujanen, Liikenne ja tiedonkulku). 

Kun valtatie 16:ta käännytään Lehtiharjun rumpulta Hokkalantielle, on heti vasemmalla pieni, nyt jo metettynyt, käyttämätön vanhantien pätkä. Siinä sijaitsi 1960-luvun lopulla ns. Martin baari. Martti Takala rakensi siihen pienen parakin, jossa myi ruokatavaraa ja virvokkeita. Se oli suosittu hokkasten ja möksysten ja muidenkin lähikylien ihmisten kohtaamispaikka Alajärven, Soinin ja Karstulan puolesta saakka. Baari kuitenkin paloi ja lopetti toimintansa.

Vähän matkaa Lehtiharjun mäkeä noustessa vasemmalla on jykevä, muutaman neliömetrin kokoisen mökin, korkea kivijalka. Rakennus on purettu vuosikymmeniä sitten. Mäen korkeimmalla kohdalla (206 m merenpinnasta) oikealla oli peräjälkeen kaksi kolmiomittaustornia. Viimeisen tornin, kun se oli osittain lahonnut, Alvar Uusimäki osti polttopuiksi v. 1993. Torni oli vaikeampi kaataa kuin oli ennalta otaksuttu. Tornin jäännöspölkyt poltettiin pääsiäiskokkona v.1994 Lehtiharjulla. Tästä vähän matkaa eteenpäin oikealla on tervahauta ja siltä kohdin johti ennen parinsadan metrin pituinen polku Puskalan taloon, minkä tontti on jäänyt valtatie 16:n etelänpuoleiseen laitaan. Puskalan talo on purettu, mutta sauna on jäljellä.

Äskeisestä tervahaudasta Hokkalantietä runsaat 300 metriä eteenpäin oikealla on Rajalan talo. Tällä samalla paikalla oli aiemmin Väinö Tofferin pienempi talo. Vanhan Rajalan hirsinen pirtti sijaitsi tästä 50 metriä eteenpäin lähellä isoa kuusta. Rajalan kohdalla toisella puolen tietä on Kaakkupakan metsämaastoa. Sellaistakin, hyvin epävarmaa huhua on kuultu, että paikka olisi saanut nimensä siitä, että venäläisillä sotilailla olisi ollut ulosrakennettu uuni, jossa he olisivat paistaneet leipiä elikkä kakkuja. Jos huhu pitää paikkansa, leivänpaisto lienee tapahtunut isonvihan (1713-1721) tai pikkuvihan (1742-1743) aikana. On myös kerrottu, että poika oli mennyt Hokkalan talossa piiloon leivinuuniin, eikä vihollinen ollut löytänyt häntä. (Tätä on kerrottu tapahtuneen muillakin paikkakunnilla Suomessa). Rajalan ison kuusen kohdalla toisella puolen tietä on Veikko Niemisen rakentama talo.

Eteenpäin kulkiessa n. 150 metriä tullaan neljäntienristeykseen. Vasemmalla on maitolaiturin jäljitelmä ja ekojätekatos. Oikealla on Niivinvainioksi kutsuttu kenttä, joka on nykyisin leppää ja koivua kasvavaa viidakkoa. Tässä neljäntienristeyksessä Hokkalantie jatkaa suoraan itäkaakkoon, mutta kääntyy myös Hokkalantien nimellä etelälounaaseen, saavuttaen yhdystienä valtatie 16:n runsaan 150 metrin päässä. Neljäntienristeyksen pohjoiskoilliseen suuntautuva haara on nimeltään Lamminjärventie, koska se menee läheltä 700 m päässä sijaitsevaa Lamminjärveä. 

Tässä neljäntienristeyksessä, mistä yhdystie lähtee etelälounaaseen valtatie 16:lle, oli yhdystien alussa Niivin Kustavin tuvan perustukset, mutta ne on tasattu teitä rakennettaessa ja perustusten länsi-, itä- ja eteläpuolella oleva kenttä on nimeltään Niivinvainio. Sana "niivi" lienee väännös ruotsin kielen sanasta kniv eli veitsi tai puukko. Yhdystien lännenpuoleinen oja on kaivettu Niivin Kustavin kaivon päältä. Kaivon kivikermin jäännöksiä näkyy vielä ojassa.

Hokkalan kylän kohdalla valtatie 16:sta parisataa metriä etelään on Ruununlähde, mistä ajettiin vettä karjalle ennen, kun kaivot joinakin talvina kuivuivat. Ennen yhdystien ja valtatie 16:n rakentamista polku Ruununlähteelle kulki Niivinvainion kautta.

(Jatkuu)

Hannes Keskitalo 

Kuva: Hokkalan neljäntienristeys: Hokkalantien ja Lamminjärventien risteys katuvalotyön aikaan vuonna 2007.