Hokkalan asuinsijoja katsastelemassa. Osa 2. Neljäntienristeyksestä Kärensuolle. (Kertojana Hannes Keskitalo)

Vasemmalla puolen on maitolavan jäljitelmä ja ekokierrätyspisteen katos. Oikealla puolen on Arvo Nivalan rakentama autoverstasrakennus. Melkeinpä sen kohdalla on ollut purettu talo, missä on asunut Pohjosen sukua. Viidenkymmenen metrin päässä vasemmalla tien mutkassa on Pohjosen tupa, jonka hyvää järjestystä kuvaa se, että varastoaitat on nimetty ykköseksi ja kakkoseksi. Sadan metrin päässä vasemmalla on Pohjosen riihi, minkä takana pellolla on joutsenten ruokailupaikka. Riihen jälkeen tien ylittää lännen suunnasta Möksystä tuleva korkeajännitelinja, mikä johtaa sähköä oikealla viidenkymmenen metrin päässä olevalle Hokkalan muuntajalle, minkä vieressä oli aikaisemmin Onnelan riihi. Linjasta 100m eteenpäin oikealla on Aarno Uusimäen rakentama tiilitalo.

Tästä 100m eteenpäin vasemmalla, mäenkummulla, on Hautasaaren talo. Hautasaaren mäessä käytiin kersana laskemassa suksilla mäkeä Lamminkankaan suuntaan. Hautasaaren isäntä Jukka Pohjoiskangas ja hänen poikansa ajoivat pitkään polkupyörällä postia Kyyjärveltä 14km päästä Hokkalaan. Posti kulki pari, kolme kertaa viikossa ja postinkantajalla oli iso, paksusta nahkasta valmistettu, musta laukku. Sitten kantopostin viimeisinä vuosina taisi moottoripyöräkin olla apuna. 1950-luvulla alkoi hokkasten postista huolehtia Seinäjoki - Viitasaari -linjan postiauto, josta posti heitettiin vauhdissa kylän laatikkoon. Hautasaaren kohdalla, toisella puolen tietä oli tiessä kiinni Viljam Kotasen aikaisempi talo, joka on purettu. Mainittakoon vielä, että Hautasaaren navetta paloi eräänä kesänä heinäntekoaikaan.

Hautasaaren ja Lamminkankaan mäkien välisessä viidakossa elävät nykyisin metsäkauriit vasoineen. Näin ollen viimeisen kolmenkymmenen vuoden kuluessa on tullut näille seuduille uusia eläinlajeja, kuten joutsenia, metsäkauriita, metsäpeuroja, pelloille lokkeja. Ikimuistoisen ajan kylällä on ollut kurkia ja kuoveja mm. Mastopellolla ja Haapalan pelloilla. Lehtokurpan kurnutusta myöskin kuulee ja käki kukkuu. Ruisrääkän narinaa saattaa joskus kuulla. Aikaisemmin niin yleinen kottarainen on jättänyt Hokkalan n. 30 vuotta sitten eikä enää kuule taivaanvuohen mäkätystä korkeuksista.

Hautasaaren mäen pohjoisreunassa on oikealla puolella Taisto Vehkamäen talo Sivula ja sitten tulee Lamminaho vasemmalla harmaan riihen takana, miltä kohdalta lähtee itään tie Leivättömään kytöön. Lamminahon takana on Lamminjärvi uima- ja patarantoineen. Järvestä on kahtaalle juoksu. Järvessä oli hyppyrikivi. Puhuttiin myös hevoskuopista, joissa oli uitettu hevosia. Nyt niitä ei enää ole. Järven länsipäästä lähtee Niskapuro. Uimarannassa on kyläyhdistyksen kota ja rannoilla on loma- ja vuokramökkejä. Järven itäpuolella on Housupelto. Nimi johtuu siitä, että pelto on housujen muotoinen. Järven eteläpuolella on ollut möksyläisten päreillä vuoraama lato. Nyt sen virkaa ajaa puinen kota. sen itäpuolella Rantalassa on rakennettu uusi talo. Lamminjärven, jota on myös Pohjoislammeksi kutsuttu, kohdalta on tehty uusi tie Sadinahoon.

Lamminjärven pohjoispuolella on Torpanvainio. Nykyisestä järventakaisesta Aution talosta 200m itäkaakkoon, lähellä uimarantaan kääntyvän tien risteystä, on sijainnut Pohjoiskankaan torppa. Aution talosta metsätietä pohjoiseen mentäessä tulee iso sähkölinja, jonka kohdalta menee vasemmalle polku, joka kapulasillan ja Niskapuron ylitettyään johtaa Niskatuvalle. Sen kohdalla on aikaisemmin ollut Mäntylän torppa ja pohjoispuolella Pohjoiskorpi.

Jatkettaessa sähkölinjalta Autiosta lähtenyttä metsätietä luoteeseen päin 800m tullaan Patterille, joka on mäentöyry, jossa käytiin laskemassa mäkeä. Patterin lähellä on Murhakangas, jossa on ollut puinen risti ainakin 1800-luvulta lähtien. Kerrotaan, että siinä olisi murhattu venäläinen laukkukauppias. Myös toisenlaisiakin tarinoita on olemassa.

Autiosta pohjoiseen oleva metsäalue on nimeltään Pohjoiskangas. Sen läpi kulki myös Huosianmaalaisten heinätie, kun he hakivat talvella heiniä Pohjoisnevalta. Myös möksyläiset hakivat heiniä Pohjoiskankaan ja Pikku-Päijänteen kautta Tyrsyvän puron varressa olevalta Uudeltakydöltä. Edellä mainittu Päijänne on sata metriä pitkä ja parikymmentä metriä leveä suolampi. Onko se saanut nimensä muotonsa vuoksi, isompaa kaimaansa mukaellen?

Ennen sotia, kun sattui hyvät hankikelit, Kalle Parkkonen haki hevosella heiniä Kärensuolta 10 kilometrin päästä Padonlampien kautta. Hanki saattoi olla niin kova, että hevosen jalka ei kertaakaan mennyt siitä läpi. (Jatkuu)

Hannes Keskitalo

Kuva: Pohjosen riihi kuutamolla, taustalla Aarno Uusimäen tiilitalo.