Suomenselkä kestää - Elämää Noposenahossa

Kulttuuri
05.02.2021
Juttuvinkki
Kyyjärven Mediamyllärit ry
Veikko Huumarkangas

Suomenselkä kestää - Elämää Noposenahossa

”Korkeilla metsäperillä täällä asutaan – suurimmat mäet kohoavat yli 200: n metrin - mutta sittenkin täällä on paljon suuria, vetisiä soita” kirjoitti Samuli Paulaharju syntymäseudustani 1930 kirjassaan Suomenselän vieriltä. ”Jokainen tie ajaa halki nevojen, ja jokainen kangas sekä metsäharju päättyy rämeikköön. Nevojen vesistä ja rimmeistä sekä lukemattomista järvipotamista saavat alkunsa monilukuiset purot ja joet, jotka vetävät vesiä merta kohden sekä etelään että länteen.” Paulaharju kolusi koko Perhon ”nevaisen” perukan, ja kokosi kirjaansa tietoja myös Kyyjärveltä, Kivijärveltä ja Kinnulasta. Nämä maisemat ovat minullekin kovin tuttuja, olenhan syntynyt 1947 Kyyjärven Noposenahossa, Maaherranmäellä ja lähellä Perhon rajaa.

Toimin 50 vuotta valtion porotutkijana Lapissa, porotutkimusaseman johtajana Inarissa ja myös tietokirjailijana julkaisten 25 kirjaa, yli tuhat tieteellistä julkaisua ja lehtikirjoitusta lähinnä poroista, villipeuroista ja pedoista. Nyt “koronavuoden” aikana olen kirjoittanut vielä kolme yli 300 - sivuista kirjaa: Muddusjärvi - Sopiva järvi, Jääkauden voittajat - Nuotiolla villipeuraa, hirveä, norppaa, lohta.. ja viimeksi Suomenselkä kestää - Elämää Noposenahossa. Vuosina 1979 -80 toin onnistuneesti 10 metsäpeuraa Salamajärvelle, ja Suomenselällä kanta on nyt yli 1 500 eläintä. 

Uusin kirjani kertoo 10 000 vuotta sitten päättyneen viimeisen jääkauden jälkeisistä suurista muutoksista ja elämän nopeastakin palautumisesta Suomenselälle, joka kohosi kilometrejä paksun jääpeitteen alta. Vedet vähitellen vähenivät, kasvit, metsät ja eläimet palasivat. Mammutit tosin kuolivat ja Euroopassa paossa olleet esi-isämme tulivat jäänreunaa ja saaliseläimiä seuraten pohjoiseen. Suomenselkä ja Kyyjärvikin vähitellen asutettiin. Metsästäjä-keräilijät kalastivat ja hyödynsivät ensin suuria, vaeltavia villipeuralaumoja. Nuotiolla syötiin riekkoa, peuraa, hirveä ja majavaa. Elämä oli silti kivenkovaa, aseet ja välineet tehtiinkin kivestä, puusta ja luusta. Useita kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty Kyyjärven Noposenahosta, ja läheltä kotiani. On asuttu yli 6 000 vuotta sitten jo Haarapuronkankaalla ja -pellolla, Jussinsuonmäellä, Palo- ja Koriakankaalla sekä Koivumäellä. Vesillä liikuttiin itse veistetyillä haapioilla ja veneillä, talvella hiihdettiin epäparisilla suksilla peurojen perässä. Vähän maatakin jo viljeltiin, mutta taiteiltiin silti vielä hirvien kuvia kallioihin. Tuhansien vuosien ajan tarvittiin vielä turkisten ja nahkojen lämpöä ja suojaa. Suomenselällä oli ennen lähinnä hämäläisten eräelämää.

Varmoja tietoja Kokkolan ylimaan ja Suomenselän asutuksesta on jo 1540-luvulta. Kyyjärvestä ja Pölckystä onkin kartta 1600-luvulta. Kyyjärven ensimmäinen varsinainen asukas oli tiettävästi Paavo Pölkki, joka tuli Kyyvedeltä vuona 1559 ja asettui perheineen itärannalle Pölkinniemeen. Vähän myöhemmin 1571 tulivat länsirannalle Noposet. Perhokin mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1559, mutta vain Jängänjärven kylänä. Ensimmäiset asukkaat mainitaan vuonna 1566, jolloin Perhonlammen rannalla Möttösessä asuivat jo Möttöset ja Laamaiset. Jängänjärven rannalla asui vuonna 1621 Jaakko Pölkki, ja 1633 veroja maksoi myös Påvale Pulcköi. Suomenselän asutuksen kehittyminen oli tosin hidasta, sillä kahdensadan vuodenaikana Kyyjärvelle nousi vain viisi taloa. Noposenaho mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1845, ja ensimmäinen asukas asui ehkä aikoinaan kahtaalle virtaavan Säynälammen rannalla. Vuonna 1865 Kyyjärvellä oli 59 taloa ja noin 890 asukasta. Suomenselkä on nykyäänkin melko tasaista, ja alueella on paljon lakka- ja karpalosoita, myös turveteollisuutta. Maaperä on karuksi huuhtoutunutta moreenia, savikoita on vähän. Savitiilien tekoon tarvittavaa hyvää savea on löytynyt jopa kotini Rauhalan pihalta 1940-luvulla. Maatalousvaltainen Suomenselkä on nykyään muuta seutua keskimäärin harvemmin asuttua. Kyyjärvenkin väestö väheni 1960-luvun alun jo runsaasta 3 000 asukkaasta 1970-luvun lopulla alle 2 000 asukkaaseen. Nykyään asukkaita vain noin 1 300.    

Kirjani tekstit ja kuvat kertovat tarkemmin Kyyjärven, Noposen- ja Hokkasenahon tilojen asutushistoriat Järvenpäähän, osin Mäntyperälle asti. Kyyjärvellä ei ole enää kirjakauppaa, mutta uutta kirjaa (304 sivua, 174 kuvaa) löytyy Rauhalasta ilman voittoja (50 €) Voitto Niemiseltä (puh. 0405725984).

Mauri Nieminen, Dosentti, emeritustutkimuspäällikkö

Jaa sosiaalisessa mediassa

Aihealueen yhteistyöyritykset