Monia kuntalaisia pohdituttaa tuulivoima-asiat.

Olemme keränneet tähän tietoa mm. Millainen on tuulivoimakaavoitusprosessi? Miten tuulivoimakaavoituksista tiedotetaan? Miten kuntalaiset voivat vaikuttaa tuulivoimahankkeisiin?

Kannattaa myös katsoa kaavoitusjohtajamme Ulla-Maija Humpin video, missä selvennetään tuulivoimakaavoituksen prosessia ja sitä kautta tapahtuvaa tiedottamista. Video on leikattu selvyyden vuoksi erilliseksi tiedostoksi Kyyjärven kunnanvaltuuston kokouksesta 13.12.2021. Video löytyy Videoarkistosta tai suoraan tästä linkistä. Videoarkistosta löytyy myös kunnanvaltuuston kyseisen kokouksen tallenne.

TUULIVOIMALOIDEN MÄÄRÄ KYYJÄRVEN KUNNASSA

Vas­ta kaavoituksella ja ympäristö vaikutusten arvioinnilla rat­kais­taan so­vel­tuu­ko maa-alue tuulivoimatuotanto käyttöön. Kaa­va­pro­ses­sis­sa laa­dit­tujen selvitysten, kuulemisten ja lausuntojen pe­rus­teel­la kun­nal­le syntyy mahdollisia perusteita, mik­si myllyn sijainti ei ole so­ve­lias tiettyyn kohtaan.

Kyyjärven kunnassa on rakenteilla 15 tuulimyllyä Peuralinnan ja Hallakankaan hankealueilla. Kauniskankaan tuu­li­voi­ma­han­ke on kuulutettu vireille. Kämppäkankaan-, Han­hi­ne­van- ja Kirvesvuoren tuulivoimahankkeet eivät ole tulleet vielä vi­reil­le­tu­lovai­hee­seen. Vasta kaavoitusprosessin kautta osataan hah­mot­taa Kyyjärven kuntaan mahdollisten tuulivoimaloiden määrä ja si­jain­ti.

Kyyjärven kunnanvaltuusto päättää tuulivoimakaavojen hy­väk­sy­mi­ses­tä tai hyväksymättä jättämisestä, kun lopullinen kaavaehdotus on valmis. Kaa­voi­tuk­sien käyn­nis­tä­mi­sen yhteydessä kirjatut tuulimyllymäärät voivat poi­ke­ta pal­jon­kin lopullisesta kaavaehdotuksesta ja kaavavalmistelu voi kes­key­tyä jo ennen kaavaluonnoksen valmistumista.

MINIMIETÄISYYS ASUTUKSESTA

Mikään laki, ase­tus tai tuulivoimarakentamista ohjaava ministeriön ohje ei tunne kiin­teää etäisyyttä voimalaan. Jos kaavoissa määriteltäisiin jokin kiinteä metrimäärä, tulisi tällöin myös osoittaa mihin tutkimukseen tai lakiin etäisyysmääräys perustuu. Tuulivoimayleiskaavoituksella tutkitaan voi­ma­lois­ta aiheutuvat haitat ja vaikutukset, joiden perusteella voimaloiden sijainnit ja etäisyydet asutukseen määräytyvät.

Keski-Suomen Ely-keskuksen lausunto:

”Tuulivoimaloiden ja asutuksen välisestä etäisyydestä ei ole säädetty laissa sitovasti eikä ohjeellisesti: ks. erityisesti KHO 2018:150.https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1541501306567.html

Kilometrimääräistä vähimmäisetäisyyttä ei siten ole laissa johdettavissa. Tuulivoimaloiden sijainti ml. etäisyys asutukseen ratkaistaan kussakin tapauksessa erikseen asiassa tehtävien vaikutusarviointien perusteella ottaen huomioon tuulivoimaloiden sijoittamista, rakentamista ja toimintaa koskevissa laeissa säännellyt tavoitteet esimerkiksi ympäristöhaittojen (melu) vähentämisestä sekä luonnonarvojen ja -maiseman vaalimisesta.

Lainsäädännön kannalta asia on yleisellä tasolla selvä.”

Keski-Suomen liiton lausunto:

”Tuulivoimarakentamista ohjaa maankäyttö- ja rakennuslain kaava- ja lupajärjestelmä. Teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden sijoittaminen tulee olla ratkaistu ennen rakennusluvan myöntämistä rakentamista suoraan ohjaavalla yleiskaavalla, asemakaavalla tai suunnittelutarveratkaisulla. Lähtökohtaisesti tuulivoimaloiden sijoittuminen ratkaistaan kaavalla.   

Kaavoituksella ei kuitenkaan voida ratkaista erityislainsäädännön piiriin kuuluvia asioita. Tuulivoimarakentamisen toteuttaminen voi sijainnin mukaan edellyttää mm. ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (252/2017, YVA-laki) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-menettely) tai ympäristönsuojelulain (527/2014, YSlaki) mukaista ympäristölupaa. Lisäksi on muistettava, että kaikissa tuulivoimahankkeissa on selvitettävä ympäristövaikutukset, vaikka hanke ei kävisikään läpi varsinaista YVA-menettelyä.   

Voimassa olevassa lainsäädännössä ei määritellä vähimmäisetäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä. Myöskään kiinteää suojaetäisyyttä ei edellytetä maankäyttö- ja rakennuslaissa, eikä valtioneuvoston asetuksessa tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista (1107/2015).

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 290/2019 on todettu, että Suomessa ei ole sitovaa määräystä siitä, mille etäisyydelle tuulivoimalat voidaan sijoittaa lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Samassa on todettu, että ympäristöhallinnon tuulivoimaloiden mallintamisohjeella (2/2014) on pyritty mitoittamaan riittävä suojaetäisyys tuulivoimalan ja melulle alttiin kohteen välillä. Tuulivoimahankkeiden suunnittelun ja luvituksen lähtökohtana pidetään tuulivoimaloista aiheutuvien vaikutusten, erityisesti melun, huomioimista hankkeen suunnitteluvaiheessa voimaloiden sijoittumisen suunnittelussa. Voimaloiden enimmäiskoko huomioidaan luvitukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa.   

Tuulivoimatuotantoa ja sen sijoittumista ja sijoittumisen perusteita voidaan tarkoituksenmukaisesti ohjata kaavoituksella. Keski-Suomen liitto pitää tärkeänä tuulivoimahankkeiden aiheuttamien vaikutusten kattavaa selvittämistä niin ihmisiin kuin luontoympäristöön ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten osalta. Vaikutusten arviointiin perustuvalla suunnittelulla tulee tarkoituksenmukaisella tavalla huomioiduksi jokaisen suunnittelualueen ominaispiirteet ja yhteensovittaa erilaiset alueidenkäytölliset ja maanomistajien intressit. Tuulivoiman sijoittumiseen asutuksen ja muun elinympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla voidaan vaikuttaa riittävien selvitysten, yhteensovittavan suunnittelun sekä avoimen tiedottamisen ja kuulemisen kautta.”

Kyyjärvellä käynnissä olevat tuulivoimayleiskaavat laaditaan edellä mai­nit­tu­jen säädösten sekä ohjeiden mukaisesti ja lisäksi Kauniskankaan, Kirvesvuoren ja Hanhinevan hank­keis­sa on samanaikaisesti meneillään laaja (YVA-lain mukainen) ympäristövaikutusten arvioin­ti­me­net­te­ly, jossa tätä vaikutusten arviointia tehdään. Kämppäkankaan hankkeen osalta ei ole vielä saatu Keski-Suomen ELY-keskuksen päätöstä siitä, tarvitaanko hankkeessa YVA-lain mukainen ympäristövaikutusarviointimenettely. Pe­rus­teel­li­set ja monipuoliset selvitykset antavat todellisen kuvan hankkeen vai­ku­tuk­sis­ta, joiden perusteella voidaan arvioida mahdollisia vai­ku­tuk­sia asutukselle. Suojaetäisyydet määritellään laadittujen selvitysten ja vaikutusarviointien perusteella.

Kyyjärven kunnanhallituksen §143 päätös: Kyyjärven kunta ei määrittele kiinteällä metrimäärällä suo­ja­etäi­syyk­siä tuulimyllyjen ja asuin-/lomarakennuksien välille. Kun­nan­hal­li­tus linjaa, että suojaetäisyydet tutkitaan tuu­li­voi­ma­kaa­voi­tuk­sen ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kautta nor­maa­li­na viranomaisprosessina. Ympäristövaikutusten arvioinnin tu­lok­set ja lausunto huomioidaan kaavakäsittelyssä ja pää­tök­sen­te­ko­pro­ses­sis­sa.

MIELIPIDE KUNNAN TIEDOTTAMISESTA TUULIVOIMHANKKEESSA JA ASUKKAIDEN KUULEMISESTA

Tiedottaminen tuulivoimahankkeista tapahtuu osana kaavoituspro­ses­sia. Tuulivoimayleiskaavoituksessa on seuraavat päävaiheet, kun ky­sees­sä on kaavoituksen ja YVA-menettelyn hoitaminen yhdessä. Vä­hin­tään 10 tuulivoimalan (tai yli 45 MW) hankkeissa tarvitaan myös YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely eli YVA-menettely.

1. Kaavahanke käynnistetään kunnanhallituksen päätöksellä. Tä­män jälkeen järjestetään YVA-lain mukainan ennakkoneuvottelu Kes­ki-Suo­men Ely-keskuksen ja tarvittavien viranomaisten kes­ken.
    

2. Vireilletulovaiheessa hankkeesta järjestetään lakisääteinen vi­ran­omais­neu­vot­te­lu, johon kutsutaan laajasti eri vi­ran­omais­ta­ho­ja. Kyyjärven tuulivoimahankkeista vain Kauniskangas on eden­nyt vireilletulovaiheeseen.
   
   Vireilletulovaiheessa asetettaan nähtäville OAS-YVA –suun­ni­tel­ma, joka on nähtävillä vähintään 30 päivää. Kyseisessä asia­kir­jas­sa kuvataan hankkeen työvaiheet, tiedottamisen ja kuu­le­mi­sen tavat, hankkeen aikataulu, laadittavat selvitykset ja vai­ku­tus­ar­vioin­nit yksityiskohtaisesti. Tässä vaiheessa osalliset voivat jät­tää palautetta OAS-YVA -suunnitelmasta. Vi­reil­le­tu­lo­vai­hees­sa ei vaadita lakisääteisiä yleisötilaisuuksia, mutta Kyyjärven kun­ta on päättänyt järjestää ne jokaisesta tuu­li­voi­ma­hank­kees­ta. Kirjetiedottaminen ei ole myöskään lakisääteistä, mutta Kyy­jär­vel­lä on hankkeista tiedotettu maanomistajia sekä voi­ma­loi­den alustavista sijainneista n. 1,2 km etäisyyteen sijoittuvia maan­omis­ta­jia. 

3. Selvitysvaiheessa suunnittelualueelta laaditaan määrällisesti pal­jon selvityksiä ja selvitysten pohjalta vaikutusarviointeja. Voi­ma­loi­den osalta laaditaan selvityksiä kuten melumallinnukset, väl­ke­mal­lin­nuk­set ja havainnekuvat mai­se­ma­vai­ku­tuk­si­neen. Vai­ku­tuk­sia arvioidaan maisemaan, kult­tuu­ri­ym­pä­ris­töön, mui­nais­jään­nök­siin, kasvillisuuteen, eläimiin, lin­nus­toon, suo­je­lu­koh­tei­siin, elinkeinoihin, talouteen, lii­ken­tee­seen, ihmisten elin­oloi­hin, virkistyskäyttöön jne. Laadittavaksi tu­le­vat vai­ku­tus­ar­vioin­nit luetellaan yksityiskohtaisesti vi­reil­le­tu­lo­vai­heen OAS-YVA –ohjelmassa.
    

4. Valmisteluvaiheessa (luonnosvaihe) asetetaan nähtäville tuu­li­voi­ma­yleis­kaa­va­kart­ta sekä kaava-yva -selostus sel­vi­tys­liit­tei­neen. Aineistot ovat nähtävillä 30-60 päivää. Tässä vaiheessa on siis ensimmäistä kertaa nähtävillä yleiskaavakartta tuu­li­voi­ma­loi­den määristä sekä sijoituksista. Aineistosta voi jät­tää mielipiteitä ja viranomaisilta pyydetään lausunnot.
   YVA-lain mukaisesta kaava-yva -selostuksesta saadaan yh­teis­vi­ran­omai­sen perusteltu päätelmä, joka tulee huomioida kaa­va­eh­do­tuk­sen laadinnassa.

5. Ehdotusvaiheessa laaditaan vastineet kaavan val­mis­te­lu­vai­hees­ta saatuun palautteeseen sekä muokataan kaavaa saadun pa­laut­teen perusteella. Kaavaehdotusaineisto asetetaan näh­tä­vil­le liitteineen. Aineistot ovat nähtävillä vähintään 30 päivää. Täs­sä vaiheessa on toisen kerran nähtävillä yleiskaavakartta tuu­li­voi­ma­loi­den määristä sekä sijoituksista. Aineistosta voi jät­tää muistutuksen ja viranomaisilta pyydetään lausunnot.

6. Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin ja lausuntoihin laa­di­taan vastineet. Kaavahankkeesta järjestetään tarvittaessa eh­do­tus­vai­heen jälkeinen viranomaisneuvottelu. Mikäli eh­do­tus­ai­neis­toa joudutaan muuttamaan oleellisesti, kaavaehdotus ase­te­taan uudestaan nähtäville. Uudelleen nähtäville asettaminen ei ole tarpeen, jos muutokset koskevat vain yksityistä etua ja näi­tä osallisia kuullaan erikseen muutoksen johdosta.

7. Yleiskaavojen hyväksymiskäsittelyn toimivalta on aina kun­nan­val­tuus­tol­la. Kunnanvaltuusto joko hyväksyy tai ei hyväksy laa­dit­tua kaava-aineistoa. Valtuuston päätöksestä on mah­dol­lis­ta jättää kunnallisvalitus hallinto-oikeuteen.

YVA-lain mukainen arviointimenettely

Monissa tulevissa tuulivoimakaavoitushankkeissa tullaan mah­dol­li­ses­ti soveltamaan ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 252/2017 mukaista arviointimenettelyä. Menettelytapa ratkaistaan ns. ennakkoneuvottelussa eli menettelynä voidaan käyttää joko maan­käyt­tö- ja rakennuslain sekä YVA-lain mukaista kaava-YVA –yh­teis­me­net­te­lyä (MRL 9 §) tai vaihtoehtoisesti YVA-prosessi ete­nee kaavoituksesta erillisenä prosessina.

Eri toteutusvaihtoehtojen tarkastelu

Ympäristövaikutusten arvioinnissa suunnitellaan hankkeelle useam­pia toteutusvaihtoehtoja sekä voimaloiden sijoittelun, että säh­kön­siir­ron suhteen. Toteutusvaihtoehdoissa on tarkastelussa esim. vaih­to­eh­to, jossa voimaloita esitetään suunnittelualueelle vähemmän kuin ar­vioi­dus­sa enimmäismäärässä ja vaihtoehto jossa voimaloita esi­te­tään ennakkoon arvioitu enimmäismäärä. Lisäksi tarkastellaan niin kut­sut­tua nollavaihtoehtoa, jossa hanketta ei toteuteta ollenkaan. Tar­kas­tel­ta­vis­ta toteutusvaihtoehdoista tiedotetaan OAS-YVA -suun­ni­tel­mas­sa. YVA-lain mukaisessa prosessissa tarkastellaan hank­keen sekä rakentamis-, käytönaikaisia että käytön lopettamisen vai­ku­tuk­sia mm. elolliseen ympäristöön eli eläimistöön ja kas­vil­li­suu­teen, elottomaan ympäristöön, esimerkiksi melun, varjostuksen ja il­man laadun osalta. Lisäksi otetaan huomioon vaikutukset ihmisiin ja hei­dän toimintaansa.

Tiedottaminen ja hankkeen aikataulu

Hankkeista tiedotetaan kuuluttamalla vireilletulovaiheessa, val­mis­te­lu­vai­hees­sa (luonnos) ja ehdotusvaiheessa. Hankkeissa jär­jes­te­tään ylei­sö­ti­lai­suuk­sia koronarajoitukset huomioiden. OAS tai OAS-YVA -suun­ni­tel­ma selventää prosessin yksityiskohtaisia työvaiheita, ai­ka­tau­lua ja tie­dot­ta­mi­sen tapoja. Yleisötilaisuudet, seurantaryhmä ja asu­kas­ky­se­ly eivät ole lakisääteisiä, mutta niitäkin tullaan Kyyjärven kun­nan tuu­li­voi­ma­hank­keis­sa järjestämään.

Negatiivisten ja positiivisten asioiden tiedottaminen tuu­li­voi­mas­ta

Kunnan tehtävä on valvoa, että kaavoitus ja ympäristövaikutusten ar­vioin­ti sujuu mm. lakien, normien ja ohjearvojen mukaan. Kun­nan­hal­li­tus on viranomainen, joka ohjaa ja valvoo kaavoitusprosessia; hal­li­tus käsittelee kaavahankkeesta jätetyt mielipiteet ja muistutukset se­kä antaa vastineet erityisesti muistutuksiin. Osalliset ja myös yk­sit­täi­set kuntapäättäjät voivat jättää kaavahanketta koskien mielipiteitä ja muistutuksia. Hankkeiden vaikutusarvioinnit (negatiiviset ja po­si­tii­vi­set vaikutukset) laaditaan asiantuntijatyönä, koska tuu­li­voi­ma­hank­keet edellyttävät erityisosaamista (melu-, välke-, mai­se­ma­vai­ku­tuk­set jne.). Kunnan viranhaltijat eivät laadi itse kyseisiä eri­tyis­sel­vi­tyk­siä. Kaavoituksen viranhaltijat kokoavat tarvittavat aineistot hal­li­tuk­sen käsittelyyn eri kaavahankevaiheessa sekä ohjaavat kaa­va­kon­sult­tien työtä. Tuulivoimahankkeen vaikutuksista tiedotetaan eri­tyi­ses­ti valmisteluvaiheessa (luonnos) ja ehdotusvaiheessa.

YHTEENVETO

Kuntalaisilla on parhaimmat mahdollisuudet ottaa kantaa tuu­li­voi­ma­hank­keis­sa kaavoitusprosessin yhteydessä. Jokainen tuu­li­voi­ma­han­ke tulee vähintään kolme kertaa kuultavaksi ja kaikilla on oi­keus jättää asiasta mielipiteitä. Lausuntoihin, mielipiteisiin ja muis­tu­tuk­siin voi kirjoittaa tuu­li­voi­mas­ta aiheutuvia huolia ja murheita. Ni­men­omaan kuulemisti­lai­suu­det sekä mielipiteiden ja muistutusten se­kä lausuntojen jättäminen ovat paras mahdollisuus vai­kut­taa tuulivoimahankkeisiin. Nämä tilaisuudet ovat vasta tulossa ja käynnistyvät vireilletulovaiheen jälkeen.

Ystävällisin terveisin,

Kyyjärven kunta
Tiina Pelkonen ja Ulla-Maija Humppi