Sisarussarjan vanhin oli Annikki, hän kuoli vuonna 2010 ja Margit oli toiseksi
vanhin, seuraavina olivat Tauno, hän kuoli vuonna 2015, Anja, Tatu, Lauri kuoli
parin kuukauden ikäisenä, Anna-Liisa ja Mirjami (Mirkku). Kahdeksasta sisaruksesta
on vielä neljä elossa.
Margit kävi koulunsa Möksyn ja Vehkaperän kouluissa, koska Hokkalan supistettu
kansakoulu aloitti vasta vuonna 1951. Hokkalasta oli Vehkaperän koululle 3,5 km, eli
suunnilleen sama matka oli myös Möksyn koulullekin, koulumatka taitettiin kävellen
yhdessä kylän muiden koululaisten kanssa. Koulua käytiin siihen aikaan kuutena
päivänä viikossa ja istuttiin kahden istuttavissa pulpeteissa. Koululaisten piti lähteä
koulumatkalle jo reilusti tuntia ennen koulun alkamista pitkien koulumatkojen
vuoksi, takaisin kotiin palattiin myöhään iltapäivällä.
Margitin vaari Kalle Parkkonen toimi Vehkaperän koulun johtokunnassa ja oli
puheenjohtajana vuosina 1937-1948.
Nuorena neitona Margit keitteli ruokaa Hokkalan koululaisille Haapalassa.
Margit oli nuoruudessaan ensimmäinen naisyleisurheilija Hokkalan kylässä. Hän
harrasti kouluvuosinaan pikajuoksua. Hän voitti useissa Möksyn ja Koivumäen
Pienviljelijäyhdistyksen järjestämissä kesäjuhlien juoksukilpailuissa mm.
keittiövälineitä ja pokaaleja.
Margitin mummon Ida Parkkosen kuoltua vuonna 1954 hän toimi useamman vuoden
ajan vaarinsa Kalle Parkkosen taloudenhoitajana.
Kyyjärvelle muutettuaan hän oli töissä Kokon kahvilassa, risteyksessä ollut
kaupparakennus tuhoutui myöhemmin tulipalossa vuonna 1958.
Kyyjärvellä hän tapasi tulevan puolisonsa Vilho Korpeisen, nuoret alkoivat
seurustella ja kävelivät usein kytötietä Mortille, jossa Vilho poimi Margitille kukkia
ja voimakastuoksuisia suopursuja, kihlat ostettiin vuonna 1953 ja kirkkoherra

Martikainen vihki heidät avioliittoon vuonna 1955, hääjuhlat pidettiin
Hautalanmäellä. Perheeseen syntyi kolme poikaa Hannu, Heikki ja Esa.
Margit oli Hautalanmäellä ensin miniänä 15 vuotta, sitten emäntänä. Rakennettiin
uusi tupa ja navetta, hoidettiin lehmiä, mulleja ja sikoja. Margit hoiti myös Vilhon
taksiyrityksen kirjanpidon ja opasti siihen myös uuden sukupolven. Käsityöt ja
puutarhanhoito, sekä seurakuntakerho ovat olleet Margitille rakkaita harrastuksia.
Kesäkukat Hautalanmäen pihapiirissä olivat loistossaan. Kerran Margit ja Vilho
voittivat ”kaunis kotipiha” kilpailussa maatilojen sarjassa pääpalkinnon.
Iän karttuessa ja voimien vähetessä ostettiin asunto-osake ja muutettiin Vilhon kanssa
kirkolle kerrostaloon ja oli aika antaa tila Esa-pojan hoitoon. Suuri muutos Margitin
elämään tuli, kun hän halvaantui. Puoliso Vilho nukkui pois vuonna 2011 .
Tavatessamme usein Margit puhui lämpimästi kaikista rakkaistaan, heidän perheensä,
työnsä ja opiskelunsa olivat monesti mielessä ja hyvässä muistissa.
Kun kotona ei enää sairauden edetessä pärjännyt tuli aika muuttaa Kivirantaan, jossa
hän vietti viimeiset elinvuotensa.

Toivotan sinulle Margit oikein hyvää matkaa.
Sisaresi Mirkku

Kirjoitus luettu Margitin muistotilaisuudessa 23.4.2022 Kyyjärvellä.