Rauno Paananen saateltiin haudan lepoon

Rauno Juhani Paananen syntyi 6.1.1950 Karstulan Vastingilla Lempi ja Taito Paanasen perheeseen. Raunon ollessa pikkupoika perhe muutti Kyyjärven Vehkaperälle, Mustallepurolle. Sinne isä ja äiti raivasivat sekä rakensivat rintamamiestilan. Siellä Rauno varttui suuren sisarussarjan keskellä. Hän kävi alakoulua Mustallapurolla, yläkoulua Vehkaperällä ja jatkokoulua Kyyjärvellä. Nuorta meistä kiinnostivat työt. Hän kävi Helsingissä autoasentaja kurssin. Kun sopivaa työtä ei löytynyt, hän lähti vuoden 1969 alussa töihin Ruotsiin, Boråsin kaupungiin. Isot siskot veivät hänen mukanaan palatessaan joululomalta työpaikalle Boråsiin. Hän pääsikin töihin Algotsin tekstiilitehtaalle. Välillä oli palattava suorittamaan varusmiespalvelusta Suomeen. Sen jälkeen hän palasi samalle työnantajalle. Hän kouluttautui tekstiilitehtaalla ollessaan verstasmekaanikoksi.

Boråsissa hän tutustui tulevaan puolisoonsa kajaanilaiseen Raijaan. Heidät vihittiin Boråsissa avioliittoon. Avioliitosta syntyivät lapset: Katja, Petri ja Laura. Yhteinen koti oli ensin kerrostalo-asunto ja myöhemmin Raija ja Rauno hankkivat omakotitalon, joka oli kaupungin ulkopuolella Fristadissa. Se oli lähempänä Raunon pitkäaikaista työpaikkaa Lubonin muovitehtaalla. Raija työskenteli kaupassa, hotellissa ja terveyskeskuksessa. Vaikka Ruotsissa elämä meni hyvin, Raija ja Rauno halusivat lasten kanssa palata takaisin Suomeen. Töitä löytyi ja omaa kotia ruvettiin heti palattua rakentamaan Kyyjärvelle kesällä 1981. Aluksi Rauno työskenteli Kyykoneella, sitten lyhen ajan koulun vahtimestarina ja pitkään noin 28 vuotta Betsetillä. Betsetiltä hän jäi eläkkeelle tämän vuoden keväällä.

Rauno oli luonteeltaan rauhallinen, sovitteleva ja humoristinen. Hän oli pitkään Betsetillä pääluottamusmiehenä. Häneen luotettiin myös kotiseudun asioissa, kun hän pitkään oli Kyyjärven kunnan eri luottamustehtävissä mm. kunnanvaltuustossa, kunnanhallituksessa ja lautakunnissa. Hän toimi pitkään Sosialidemokraattisen puolueen Kyyjärven paikallisyhdistyksessä. Palokuntatyö on ollut Raunon harrastuksena siitä lähtien, kun hän palasi Ruotsista Kyyjärvelle. Hän on ollut mukana myös ensivastetoiminnassa.

Raunon eläkepäivät jäivät kovin lyhyeksi. Hän ehti hetken nauttia niistä ja lastenlapsista, jotka olivat ukille rakkaita. Syyskesällä sairaus otti Raunon valtaansa. Hän oli pari kuukautta rullatuolissa ja nukkui pois 13.10. Raunoa jäivät kaipaamaan Raija puoliso, lapset perheineen, sisarukset ja muut läheiset.

Siunauksen toimitti kappelissa khra Olavi Vallivaara, kanttori Minna Erkkilä lauloi ja suntiona oli Alpo Noponen. Muistotilaisuudessa seurakuntasalissa kirkkoherra puhui, kanttori esitti yksinlaulua, Matti Tamminen luki adressit ja Tanja Laulainen muisteli kummisetäänsä. Yhdessä laulettiin virsiä.