NopolaNews 1.0 (2005 - 2012)
 
KUULUMISIA KYYJÄRVEN VASTAANOTTOKESKUKSESTAKUULUMISIA KYYJÄRVEN VASTAANOTTOKESKUKSESTA

KUULUMISIA KYYJÄRVEN VASTAANOTTOKESKUKSESTA

27.5.2016 Kyyjärven vastaanottokeskus / Terttu Niskanen

Nyt kesän kynnyksellä on huomioitava muutamia seikkoja liittyen vastaanottokeskukseemme. Parasta aikaa ylemmillä tahoilla käydään neuvotteluja siitä, mitkä vastaanottokeskukset saavat jatkaa toimintaansa ja mitkä tulevat sulkemaan ovensa vuoden lopulla. Päätökset tästä ovat tulossa lähiaikoina. Me Kyyjärven VOK:ssa toivomme, että saisimme jatkaa toimintaamme. Me koemme, että VOK-toiminta on otettu hyvin vastaan Kyyjärvellä ja olemme jopa tuoneet virkistävän tuulahduksen kuntaan. Kiitokset kaikille vapaaehtoisille toimijoille, ystäväperheille, lahjoituksia antaneille sekä kaikille toimintaamme positiivisesti suhtautuneille.

Turvapaikanhakijamme ovat sopeutuneet hyvin Kyyjärvelle. Suurin osa turvapaikanhakijoista on oppinut jo hyvin suomen kieltä. Usea harkitsee jäämistä Kyyjärvelle oleskeluluvan saatuaan. Turvapaikanhakijoita kannattaa tervehtiä ja jututtaa kylillä liikkuessa, näin he saavat positiivisia kokemuksia ja tuntevat kuuluvansa yhteisöön.

Turvapaikanhakijoita on ollut mukana erilaisissa työtoiminnoissa. Kymmenkunta miestä on ollut paikkakunnan yrityksissä kuukauden kestävässä työharjoittelussa. Loput aikuisista turvapaikanhakijoista on tehnyt talkootöitä eri toimijoille ja yksityisille henkilöille. Kiitos, kun olette tarjonneet töitä väellemme. Emme pysty ottamaan vastaan uusia talkootyökohteita enää touko-kesäkuuksi. Päästämme väkemme ansaitulle kesälomalle Ramadanin (josta tietoa alempana) ajaksi.

Talkootyöt jatkuvat taas viikolla 28. Turvapaikanhakijan on osallistuttava työtoimintaan (5h/vk) sekä suomen kielen opiskeluun saadakseen täysimääräisen vastaanottorahan (=toimeentulotuen). Talkootöitä voivat tarjota yksityiset henkilöt, yhteisöt, järjestöt sekä seurat. Yritysten toivomme palkkaavan väkeämme palkallisiin töihin. Suurin osa turvapaikanhakijoista voi jo tehdä ansiotyötä. Tässä vaiheessa turvapaikanhakijoilla ei ole vielä pankkitilejä, joten palkka täytyy maksaa käteisellä. Pankkitilin avaaminen on mahdollista, kun tph on saanut oleskeluluvan ja on saanut maistraatista suomalaisen sosiaaliturvatunnuksen. Kaikki tämä byrokratia vie oman aikansa.

Olemme saaneet hyvin lahjoituksia "postille". Otamme edelleen vastaan lasten leluja, vaatteita ja jalkineita. Myös aikuisten hyväkuntoisia kesäisiä jalkineita kaivataan. Polkupyörät ovat hyvin kysytty menopeli - jos niitä on itsellä turhanpanttina, niin täältä löytyisi varmasti tyytyväinen pyöräilijä.

 

Suurin osa turvapaikanhakijoistamme on muslimeita, joten laitanpa tähän vähän tietoa muslimiuskoisten viettämästä Ramadanista (lähde www.juhlakalenteri.fi):

Ramadan-kuukausi (6.6-6.7.2016) on paastonaika, jolloin muslimit pidättäytyvät ruoasta ja juomasta aamunsarastuksen ja auringonlaskun välillä. Auringon laskiessa perhe kokoontuu iftar-aterialle ja ennen aamunsarastusta suhur-aterialle. Paastoon kuuluu rukoilu ja Koraanin lukeminen. Mieli puhdistetaan ja keskitytään elämään Jumalan tahdon mukaisesti - muiden auttaminen sekä köyhistä ja sairaista huolehtiminen on tärkeää. Lapset ja sairaat eivät paastoa.

Ramadania vietetään islamilaisen kalenterin yhdeksäntenä kuukautena. Ramadan, kuten muutkin islamilaiset kuukaudet alkavat, kun kuunsirppi näkyy taivaalla. Kuukausi kestää 29-30 päivään ja loppuu uuden kuun tulemiseen. Ramadan-kuukautena muslimit ympäri maailman paastoavat.

Islamin harjoittaminen perustuu viiteen pilariin, joista paasto on neljäs. Muita pilareita ovat uskontunnustus, rukous, almuvero ja pyhiinvaellus.

Ramadan-kuukautena paasto, jonka aikana ei syödä eikä juoda, edes vettä, alkaa aamunsarastuksesta ja päättyy auringonlaskuun. Ennen aamunsarastusta syödään paastoa edeltävä suhur-ateria. Auringonlaskun jälkeen paasto rikotaan iftar-aterialla. Paastopäivien illat ovat jokapäiväisiä juhlia.

Ramadanina pyritään välttämään kaikkia paheita ja luopumaan ruumiin tarpeista päiväsaikaan. Paaston tarkoitus on opettaa kestävyyttä ja kärsivällisyyttä sekä vahvistaa uskoa. Paastoaminen puhdistaa sielun sekä ruumiin. Paasto auttaa ymmärtämään vähäosaisia ja tuntemaan myötätuntoa heitä kohtaan.

Paastovelvollisuus koskee kaikkia terveitä murrosiän ylittäneitä muslimeita. Sairaat, raskaana olevat ja vanhukset eivät paastoa. He voivat sen sijaan antaa almuja köyhille.

Ramadanina luetaan paljon Koraania. Monet lukevat Koraanin kokonaan läpi, jopa useita kertoja. Ramadan-kuun iltoina moskeijoissa pidetään pitkiä yhteisrukouksia, tarawih-rukouksia. Ensimmäisten Koraanin jakeiden uskotaan ilmestyneen profeetta Muhammadille juuri ramadan-kuukautena.

Ramadanin tärkeintä yötä, kutsutaan nimellä lailat ul qadr, joka on suomeksi voiman yö. Silloin monet muslimit rukoilevat läpi yön.

Ramadan-paasto päättyy id al fitr juhlaan. Muslimit eivät juhlista vain paaston päättymistä vaan he myös kiittävät Jumalaa avusta, jota he ovat saaneen viimeisen kuukauden aikana. Juhla alkaa heti kun ensimmäiset merkit uudesta kuusta näkyvät taivaalla. Id al fitr on myös anteeksiannon ja sovituksen aikaa. Tataarit kutsuvat  id al fitriä nimellä bayram, turkkilaiset ja albaaninkieliset nimellä bajram.